Haasteena tiedotus

Inkeri Salonharju

Helsingin yliopiston kirjasto on elänyt yhden historiansa vauhdikkaimmista vuosista. Viime vuoden aikana on toteutettu pitkään vireillä ollut organisaatiouudistus, uudistettu kirjaston paikallista laitteistoa- ja ohjelmistoja, käynnistetty merkittävä kehittämistoiminta, edistetty kirjaston rakentamishankkeita ja osallistuttu vapaakappalelain uudistustyöhön. Lista on hengästyttävä, ja haasteita riittää.

Silloin kun Suomessa on eletty historiallisesti merkittäviä aikoja, on voimavarat jouduttu yleensä kohdentamaan elintärkeisiin tehtäviin. Jos joku on pitänyt jättää rempalleen, se on ollut perinteisesti sisäpolitiikka. Kiihkeän uudistustoiminnan ja aktiivisten kansainvälisten kontaktien ristipaineessa kirjaston, erityisesti kirjastotoimen verkkopalvelujen tiedotuksesta on tingitty. Tiedotus on kuitenkin osa kansallista koordinointitoimintaa ja käyntikortti kansainvälisiin suhteisiin. Niin kirjaston sisäistä kuin ulkoista tiedotusta on jatkuvasti pidetty ensiarvoisen tärkeänä, ja aktiivinen tiedotustoiminta halutaan saada mahdollisimman ripeästi käyntiin.

Elektronisten palvelujen kehittäminen on ollut keskeinen osa kirjaston viime vuosien visiosta. Nyt visiosta on edetty jo itse toimintaan. Kehittämishankkeet keskittyvät pääosin elektronisten julkaisujen problematiikkaan, ja elektroniset aineistot ovat tulleet lisenssisopimuksin osaksi kirjaston päivittäispalveluja.

Tässä tilanteessa elektroninen julkaiseminen on luonteva viestintäväylä myös kirjaston ulkoiselle tiedotukselle. Se tarjoaa monia etuja perinteiseen painettuun julkaisemiseen verrattuna. Potentiaalisten lukijoiden määrä moninkertaistuu. Lehden palvelutasoa voidaan parantaa linkittämällä lähteet ja lisätiedot itse artikkeleihin ja sivumäärää voidaan laajentaa tarpeen mukaan. Myös paino- ja postituskustannukset poistuvat, mutta asiantuntijatyön osuus kasvaa rutiinityön vähetessä. Vaikka kokonaiskustannuksissa ei saadakaan aikaan säästöjä, voidaan samalla panostuksella tuottaa lukijoille aikaisempaa parempia palveluja. Tämä haaste kannattaa ottaa vastaan.

Kansalliskirjasto julkaisee kahta keskeistä tiedotuslehteä, Tietolinjaa ja Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehteä. Molemmille riittää tilaa kirjasto- ja tietopalvelualan kentällä. Kirjaston tiedotuslehti jatkaa nykyisessä painetussa muodossaan ja Tietolinja ilmestyy uusiutuneena elektronisena verkkolehtenä. Molempien lehtien aineisto löytyy elektronisessa muodossa myös kirjaston koordinoimasta ELEKTRA-artikkelipalvelusta.

Tietolinja tarjoaa lukijoilleen ajankohtaista tietoa uutis- ja katsauspalstoillaan. Varsinaisissa artikkeleissa keskitytään kirjastoalan strategisesti tärkeisiin kysymyksiin, kehittämishankkeisiin ja uusiin palveluihin. Lehdessä julkaistaan myös muita ajankohtaisia artikkeleja. Tästä esimerkkinä on ensimmäisessä numerossa ilmestyvä Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajan, Tuula Haaviston artikkeli toukokuun kolmantena päivänä vietetyn UNESCOn lehdistön vapauden päivän aiheesta.

Tehokkaan viestintäverkon aikaansaamiseksi Tietolinja tarvitsee kattavat kontaktit. Työkaluiksi tähän tarkoitukseen soveltuvat hyvin kirjaston ylläpitämät rekisterit tieteellisten kirjastojen kehittämishankkeista ja kansainvälisten järjestöjen Suomen edustajista. Nämä tahot haastetaan pysyviksi "kirjeenvaihtajiksi" Tietolinjaan tehtävänään tiedottaa kansallisten ja kansainvälisten kehittämishankkeiden etenemisestä ja kansainvälisten järjestöjen tapahtumista lehden uutispalstoilla.

Tietolinja saa lähiaikoina myös kansainvälistä seuraa, kun Euroopan Unionin kirjastosektorin toimintaa tukeva uusi verkkolehti perustetaan. Nimensä mukaisesti Exploit-hankeeseen liittyvän, Euroopan laajuisen tiedotuslehden tavoitteena on edistää EU-hankkeiden tulosten hyödyntämistä jäsenmaissa.

Verkkojulkaiseminen madaltaa osaltaan kynnystä kirjastojen, arkistojen ja museoiden välillä ja lisää yhteistyön ja yhteisen tiedotuksen tarvetta. Myös tämän tavoitteen toteutumista EU:n komissio tukee. Uuden Exploit-tiedotuslehden toimittamiseen osallistuvat kansalliset tiedotusyksiköt, National Focal Pointit. Tämä tehtävä on Suomessa Helsingin yliopiston kirjastolla. Tietolinjan vuosittain ilmestyvästä neljästä numerosta jatkossa ainakin yksi julkaistaan englanninkielisenä Eurooppa-tiedotteena.

Ulkoasultaan ja sisällöltään uusiutunut Tietolinja toivottaa vanhat ja uudet lukijansa tervetulleiksi.

Tietolinja 1/98