Tietolinja

Tietolinja
01/2005

Tunnelmia FinELib-päivästä

Katri Jäntti
Helsingin yliopiston kirjasto

URN:NBN:fi-fe20051524


Pääkirjoitus
Artikkelit
Uutisia,
ajankohtaista


Vuosittaista FinELib-päivää vietettiin tiistaina 10.5. Helsingissä. FinELib-konsortion jäsenille tarkoitettu tiedotus-, koulutus- ja keskustelutilaisuus järjestettiin tänä vuonna jo kuudetta kertaa. Päivän aikana käsiteltiin erilaisia laatutyöhön ja vaikuttavuuteen liittyviä teemoja, jotka virittivät vilkasta ja mielenkiintoista keskustelua.

 

FinELib-päivä 10.5.2005. Kuvaaja: Eero Roine FinELib-päivä 10.5.2005. Kuvaaja: Eero Roine

Kokousväkeä työssä ja tauolla (klikkaa suuremmaksi)
Kuvaaja: Eero Roine

 

Pääteemoina laatu ja vaikuttavuus

Helsingin yliopiston päärakennukseen saapui tiistaina 10.5. noin 120 osallistujaa pohtimaan ajankohtaisia aiheita, keskustelemaan yhteisistä haasteista ja vaihtamaan mielipiteitä. Päivän aloitti ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm tervetuliaispuheenvuorollaan. Rehtori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta kertoi yliopistojen laadun varmennuksesta, esimerkkinä Kuopion yliopisto. Uusitupa korosti esityksessään opetusministeriön laatutyöhön sitoutuvan roolin merkitystä sekä laatuajattelun näkemistä arjen johtamisen apuvälineenä. Laatutyöllä voidaan Uusituvan mukaan tukea mm. organisaation toiminnan suunnittelua ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kristiina Hormia-Poutanen jatkoi laatu-teemalla ja tarkasteli eri näkökulmista sitä, mitä vaikuttavuudella ja laadulla ymmärretään puolestaan FinELibin toiminnassa.

Kristiina Hormia-Poutasen alustuksen jälkeen oli vuorossa Kuopion yliopiston kirjastonjohtajan Jarmo Saartin johtama paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin FinElibin vaikuttavuutta ja laadunvarmennusta asiakkaan silmin. Paneelissa ammattikorkeakoulusektoria edusti kirjastonjohtaja Marja Anttonen Turun ammattikorkeakoulusta, tutkimuslaitoksia VTT:n tietopalvelupäällikkö Kirsi Tuominen ja yleisiä kirjastoja sekä "kansalaisnäkökulmaa" kirjastotoimenjohtaja Marja Malminen Lahden kaupunginkirjastosta. Ylikirjastonhoitaja Päivi Kytömäki Oulun yliopistosta ei ennakkotiedoista poiketen päässyt osallistumaan paneeliin, mutta Jarmo Saarti esitteli kuulijoille Kytömäen ajatuksia.

Paneelissa lähdettiin liikkeelle tosiasiasta, että laatua on sinällään vaikea määritellä. Laatua voidaan paneelistien mielestä tässä yhteydessä mitata mm. sillä, kuinka hyvin asiakkaan tarve voidaan tyydyttää. Keskustelua käytiin myös siitä, kuinka pitkälle asiakkaan näkemys voidaan ottaa huomioon ja räätälöidä vastaavasti palvelu tämän mukaan. Kokonaisvaltainen kustannustehokkuus nousi myös esille määritelmissä. Panelistit katsoivat laadun vastuun olevan organisaatiolla eli Kansalliskirjastolla ts. FinELibillä. Jarmo Saarti korosti tässä kohdin myös Päivi Kytömäen näkemystä asiakkaiden eli kirjastojen FinELibille antaman palautteen merkityksestä. Kristiina Hormia-Poutanen vastasi haasteeseen ja totesi FinELibin kantavan mielellään osavastuun. Kirjastojen tulisi Hormia-Poutasen mukaan kuitenkin olla aktiivisempia kentällä tapahtuvassa tiedotustyössä, jota ilman FinELibin toiminnan on vaikea kantaa hedelmää.

FinELibin vaikuttavuus muodosti paneelikeskustelun toisen osan. Kirsi Tuomisen mukaan FinELib nähdään tutkimuslaitossektorilla ns. välineellisenä mittarina. Itse vaikuttavuus syntyy innovaatiotoiminnan laadun parantamisesta omassa organisaatiossa. Ammattikorkeakoulu-sektorin edustaja Marja Anttonen nosti esille vaikuttavuuden tarkastelun tärkeyden sen kaikissa dimensioissa: kirjastojen toiminnassa, omassa kehysorganisaatiossa sekä yhteiskunnassa yleensä. Anttosen mukaan positiivinen näkyminen mediassa voisi olla myös yksi FinELibin vaikuttavuuden kriteereistä. Yleisesti todettiin, että vaikuttavuuden mittaaminen sinällään on todella vaikeaa, ja sen arvioimiseen tarvittaisiin lukuja. Yleisön joukossa istunut Helsingin yliopiston 1. vararehtori Hannele Niemi nosti esiin uusimman kärkitiedon merkityksen tutkimustoiminnassa. Tutkimustoiminnan vaativuuden kasvaessa täytyy Niemen mukaan päästä kiinni uusimpaan tietoon voidakseen menestyä (esim. kova kilpailu tutkimusrahoituksesta). Lopuksi käytiin keskustelua mittareista.

 

Opetusneuvos Hannele Hermunen, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ja rehtori Matti Uusitupa. Kuvaaja: Eero Roine Opetusneuvos Hannele Hermunen, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ja rehtori Matti Uusitupa.

(Klikkaa kuva suuremmaksi)

 

Kuvaaja:  Eero Roine

 

E-aineistojen käyttö

Lounaan jälkeen siirryttiin e-aineistojen käytön pariin. Länsi-Suomen läänin sivistystoimentarkastaja Anneli Ketonen kertoi lääninhallitusten kunnissa vuonna 2004 tekemästä peruspalveluiden arvioinnista. Kirjastojen osalta selvitys koski digitaalisia aineistoja. Selvityksestä käy ilmi, että yleisillä kirjastoilla oli vuonna 2004 käytössään yhteensä 28 eri tietokantaa, joista suuri osa on kuitenkin vain henkilökunnan käytössä. Suuri osa kirjastojen asiakkaista ei siis tunne palveluita. Linnea -tietokannat puuttuu kokonaan tai osittain 20 %:sta kirjastoja ja ainoastaan 44 %:ssa kirjastoja Linnea-tietokannat ovat asiakaskäytössä. FinELib-aineistojen saatavuus vaihtelee kunnissa alueittain hyvinkin paljon ja aineistot ovat asiakaskäytössä ainoastaan 16 %:ssa kirjastoja. Ketonen ehdottaakin, että Linnea-tietokannat voitaisiin määritellä ns. minimitasoksi, jonka mukaan kaikkien kirjastojen tulisi ottaa ne käyttöön. Selvityksen mukaan digitaalisten aineistojen osuus kirjastojen aineistokuluista on arviolta 1,6 %. Ongelmiksi yleisissä kirjastoissa koetaan mm. aineistojen kalliit hinnat, tiedotus- ja koulutusmateriaalin puuttuminen sekä tekniset ongelmat. Ongelmia aiheuttaa myös yleisten kirjastojen huono tekninen varustustaso, joka vaikeuttaa elektronisten aineistojen käyttöönottoa. Yleisesti todettiin, että elektronisten aineistojen – olivat ne sitten FinELibin aineistoja tai jotain muita – jatkuvaa mainontaa ja tiedotusta tulisi tehostaa.

Amkit-konsortion laatutyöryhmän puheenjohtaja ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tietopalvelupäällikkö Jari Tyrväinen esitteli puheenvuorossaan ammattikorkeakouluissa teetettyä asiakastyytyväisyyskyselyä, jossa selvitettiin asiakkaiden mielipiteitä ja käsityksiä ammattikorkeakoulukirjastojen elektronisista aineistoista. Mielenkiintoisesta koonnista kävi mm. ilmi, että opiskelijat toivovat enemmän kurssikirjoja ja laajempia etäkäyttömahdollisuuksia. Kiitosta ammattikorkeakouluissa saa kirjastohenkilökunnan ammattitaitoinen ohjaaminen tiedonhaun välineisiin, mutta ongelmalliseksi koetaan heikko osaaminen itse substanssipuolella.

 

Nelli

Päivän viimeinen eli kolmas osio oli varattu fiksulle sörviisille eli Nelli-portaalille. Pääsuunnittelija Ari Rouvari loi kuulijoille lyhyen tilannekatsauksen sivuten myös tämän hetken haasteita. Saija Lukkarila Oulun yliopistosta kertoi puheenvuorossaan pro gradu –tutkielmastaan Nelli-portaalin käytettävyyteen liittyen ja esitteli saatuja tutkimustuloksia. HYY:n koulutuspoliittinen sihteeri Anne Buttler esitteli lopuksi opiskelijoiden näkemyksiä Nelli-portaalista. Buttler antoi Nellille yleisesti ottaen suhteellisen hyvän arvosanan. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista piti Nellin käyttöä helppona ja olisi valmis käyttämään portaalia uudelleen. Opiskelijoiden teknisen osaamisen heterogeenisyys vaikeuttaa tosin "täsmäopastusta".

 

Laulavat kukot

Päivän päätteeksi osallistujilla oli tilaisuus vielä rentoutua ja vaihtaa henkilökohtaisia kuulumisia pienimuotoisella vastaanotolla. Iloisen ja elävän puheensorin välissä kuultiin myös mainiota Kampin Kukkojen mieskuorolaulua, ei tosin aivan perinteiseen malliin.

12 -henkinen kukkoparvi viihdytti kuulijoitaan pääosin "cover-hittibiiseillä" tartuttaen hyvän mielen koko porukkaan.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille!

FinELib-päivän ohjelmaan ja esityksiin voit tutustua lisää verkkosivuillamme
http://www.lib.helsinki.fi/finelib/

 


Tietolinja 01/2005

Katri Jäntti, koulutussihteeri
Helsigin yliopston kirjasto, Kansallisen elektronisen kirjaston palvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Email: katri.jantti(at)helsinki.fi