Tietolinja

Tietolinja
01/2004

Portti Eurooppalaiseen tietoon –
TEL-palvelu

Jani Stenvall & Juha Hakala
Helsingin yliopiston kirjasto

URN:NBN:fi-fe20041322


Pääkirjoitus
Artikkelit
Uutisia,
ajankohtaista


Europpalaiset kansalliskirjastot ovat rakentamassa uutta palvelua, joka laajentaa vanhan Gabrielin (Gateway to Europe´s National Libraries) reviiriä tiedonhakuun ja laajaan (digitaalisten) aineistojen käyttöön. Uuden palvelun nimi on TEL : The European Library. TEL oli alunperin EU-hanke, joka päättyi tammikuussa 2004. Nyt suunnataan katseet projektista yleiseurooppalaiseen palveluun, joka tarjoaa hakumahdollisuuksia kansalliskirjastojen tietokantoihin, digitoituihin aineistoihin ja muihin kokoelmiin.

Miksi TEL on olemassa?

Gabriel, Euroopan kansalliskirjastojen yhteinen www-sivusto, perustettiin vuonna 1997 ja sen tarkoituksena on ollut tarjota tietoa europpalaisista kansalliskirjastoista, niiden kokoelmista ja palveluista. Vuosina 2001-2004 toiminut EU-projekti TEL, The European Library, tuli osin samoille apajille. TEL-projektissa pohdittiin yhteishakujen toteuttamista eri kansalliskirjastojen luetteloihin ja digitaalisiin aineistoihin. Tähän hankkeeseen osallistui kahdeksan kansalliskirjastoa (Suomi, Iso-Britannia, Hollanti, Italia, Portugali, Saksa, Slovenia, Sveitsi) sekä CENL (Conference of European National Librarians) ja italialainen luettelointikeskus ICCU. Yhteys Gabrieliin on ilmeinen – TEL laajentaa palvelutarjonnan pelkästä kirjastoinformaatiosta kansalliskirjastojen aineistoihin, yhteishakuun ja laajaan eurooppalaiseen digitaalisten aineistojen saatavuuteen. Gabrielin ja TEL-palvelun näkymistä tehtiin yhteinen kysely vuonna 2003: kyselystä on lyhyt yhteenveto tässä Tietolinjan numerossa. Gabrielin sulautuminen TELiin on edessä ja TEL-palvelu avataan virallisesti vuoden 2005 alussa.

Varsinaisen TEL-projektin kautta muotoutunut TEL-palvelu tulee olemaan tiedonhakuportaali, joka tarjoaa yhdistetyn pääsyn kansalliskirjastojen aineistokokoelmiin. Portaali tarjoaa hakumahdollisuuksia sekä digitaalisiin että painettuihin aineistoihin, vapaasti käytettäviin tai maksullisiin. Lyhyesti listattuna TEL-portaali:

  • tuo tietokoneen ruudulle yhteisen näkymän hajallaan oleviin kokoelmiin sekä tarjoaa yhteishaun
  • yhdistää hakutulokset eri kokoelmista yhdeksi hakutulokseksi sekä välittää digitaalisia aineistoja
  • mahdollistaa relevanttien kokoelmien löytämisen kokoelmien kuvailujen avulla
  • on hyvä työväline eri alojen tutkimukselle tarjoamalla monimuotoisia kokoelmia laajasti käyttöön yhden virtuaalisen palvelun kautta

TEL on hyvä esimerkki kirjastojen kansainvälisestä yhteistyöstä. Palvelu soveltaa pääosin olemassa olevaa teknologiaa (NORDUNET ja muut kansainväliset verkot Euroopassa, kirjastojen nykyiset järjestelmät) mutta rakentaa uutta tekniikkaa ja sopimusjärjestelyitä silloin kun tarvittavia välineitä ei ole valmiina. Vanhan ja uuden taitava yhdistäminen minimoi palvelun tuottamiseen liittyviä riskejä, vaikka tavoitteena on tarjota jotakin täysin uutta. Tässä on myös onnistuttu, vaikka projektilla oli sekä poliittis-taloudellisia että teknisiä ongelmia ratkaistavanaan.

 

TEL-portaalin tekniikkaa

TEL-projektin alussa oli selvää, että projektiin osallistuvien kirjastojen kokoelmat ja tietokannat ovat hyvin heterogeenisiä niin sisällöllisesti kuin teknologisestikin (erilaiset tietokantaratkaisut, eri kuvailuformaatit, eri hakuprotokollat). Kirjastot eivät välttämättä ole aina tukeutuneet pelkästään näyttöluetteloihinsa vaan monet ovat tarpeen mukaan rakentaneet erillisiä kokoelmatietokantoja. Projektissa testattiin sekä Z39.50 yhteyden avulla toteutettavia monihakuja, että muita vaihtoehtoisia tapoja: OAI-PMH protokollan mukaista metadatan keruuta (http/XML) keskitettyyn indeksiin ja SRU (Search and Retrieve via URLs) menetelmää. SRU kuuluu sen sisaren SRW:n kanssa yleiseen ZING kehitystyöhön. Ks. tarkemmin ZING-sivuilta (http://www.loc.gov/z3950/agency/zing/zing-home.html)

TEL-projektissa tutkittiin ja arvioitiin erilaisia kaupallisia portaaliohjelmistoja. Suomen kannalta näistä tutuin oli Metalib, joka on ajankohtainen erityisesti yliopistokirjastoissa (Nelli-portaali). Lopulta TEL-projektissa päädyttiin kuitenkin siihen, että yhteistä ohjelmistoa ei voida kaikille kansalliskirjastoille hankkia. Osalla, kuten Helsingin yliopiston kirjastolla, oli jo hankittu portaaliohjelmisto, osalla ei ollut mitään tämänkaltaista edes suunnitteilla. Ratkaisuna oli rakentaa TELille portaalimainen "karvalakkimalli", yksinkertainen web-sovellus, jonka avulla portaalin idea voitiin toteuttaa ilman portaaliohjelmistoa. Tämä sovellus oli jo periaatteessa olemassa, sillä TEL-projektin testauksissa oli yhteishaun konseptia jo testattu: yksinkertaisen web-käyttöliittymän kautta SRU-kyselyt pystyttiin (pienellä muokkauksella) lähettämään http-protokollan kautta sekä kirjastojen Z39-50-tietokantoihin, että keskitettyyn OAI-indeksiin.

Kuva 1. TEL-portaali ja yhteishaku SRU:n avulla

TEL-portaalin kannalta olennaista oli myös rakentaa yhteinen metadatamalli, jotta portaali pystyisi muokkaamaan vastauksina tulevan metadatan yhteisesti sovittuun muotoon. Tuo sovittu muoto oli Dublin Core kirjastosovelluksen profiilista muokattu malli. Metadatamallin ja varsinaisen teknisen monihaun lisäksi portaalin kautta tarjottavien kokoelmien kokoelmatason kuvailu nähtiin projektissa tärkeäksi. Kohdetietokantojen tai kokoelmien sisältöjen kuvaus on tärkeä tieto portaalin käyttäjälle, joka miettii mihin kokoelmiin hakunsa kohdistaa. Kokoelmien kuvailun metadatamallissa hyödynnettiin olemassa olevia kokoelmaformaatteja: Dublin Core kokoelmien kuvailun profiilia sekä brittiläistä RSLP-mallia.

TEL-projektin lopputuloksena oli siis toimiva testiportaali, joka lähettää SRU-kyselyjä eri kohteisiin, joista on kokoelmakuvailut olemassa. Kaikki portaalin toiminnallisuus hoidetaan XML:n, tyylitiedostojen, JavaScriptin ja SRU:n avulla ilman mitään keskitettyä portaaliohjelmistoa (Ks. TEL SRU portal – It Runs in Your Browser: http://www.europeanlibrary.org/pdf/srusheet.pdf). TEL-portaalissa on otettu huomioon myös kirjastoalan uusimpiin kuuluva menetelmä, dynaamisen linkityksen viitteen ja dokumentin välillä mahdollistava OpenURL.

TEL toimii hankalassa teknisessä maastossa tiedonhakuportaalien standardoinnin keskeneräisyyden vuoksi. Meillä ei ole portaalien metadatan luettelointisääntöjä eikä formaattia, ei myöskään yhtä tapaa autentikoida käyttäjät tai standardoida tiedonhaku. NISO Metasearch Initiative on aloittanut vuoden 2003 lopulla tarvittavan standardointityön, ja ainakin toistaiseksi vaikuttaa siltä, että TEL on monessa kohdin veikannut oikeaa hevosta. Portaalin tiedonhakuprotokollaksi on tulossa SRU ja sen vastinpari SRW ja kokoelmien kuvailun standardi tulee perustumaan Dublin Coreen. TEL-järjestelmän edelleen kehittäminen niin, että se soveltaa edellä mainittuja ja muita portaalistandardeja ei siis liene ylivoimaista.

 

Projektista palveluun

Tulevan TEL-palvelun kannalta tällä "karvalakkiportaalilla" on toki heikkoutensa. Paitsi että se optimoitiin Internet Explorer –selaimelle (hyödyntää XML:ää, Javascriptiä ja tyylitiedostoja) piti myös sen ylläpitokuviot miettiä tällaisessa yhteiseurooppalaisessa palvelussa. TEL-palvelun (tiedonhakuportaali + Gabrielilta peritty kirjastoinformaatiosivusto) ylläpidosta vastaa Hollannin kansalliskirjastoon sijoitettu TEL-yksikkö. Yksikössä toimii kolme henkilöä, joiden vastuulla on TEL-palvelun ylläpito, kehittäminen sekä yhteydet eri maiden kansalliskirjastoihin. Yksikön toiminta rahoitetaan TEL-palvelussa mukana olevien kirjastojen avustuksilla.

Eurooppalaisten kielten kirjo vaikeuttaa onnistuneiden hakujen tekemistä, sillä usein kuvailukielenä on juuri kunkin maan oma kieli. TEL-palvelua pyritään kehittämään kieltenväliseen tiedonhakuun. Palvelun tulisi sisältää monipuoliset sanakirja- tai käännöspalvelut. Selvää on kuitenkin se, että toimivat automatisoidut käännösteknologiat ovat vasta lapsenkengissä.

TEL-projektissa käytettiin paljon paukkuja myös digitaalisen aineiston kustantamisen ja jakelun selvittämiseen. Tämä siksi että haluttiin saada selvyys siihen miten kansalliskirjastojen kautta voitaisiin välittää aineistoja TEL-palvelun kautta laajempaan käyttöön. Kansallisten kustantajien tuottamat aineistot saisivat näin yhden uuden jakelukanavan lisää. Lopputulos oli aika ympäripyöreä, mutta ainakin periaatteessa Helsingin yliopiston kirjasto voisi tehdä sopimuksen minkä tahansa suomalaisen aineistotuottajan (esim. tutkimuslaitos, yliopisto) aineiston liittämisestä TEL-portaaliin. Alkuvaiheessa Helsingin yliopiston kirjasto tarjoaa TELiin lähinnä kirjaston omia digitoituja aineistoja ja kokoelmaluetteloita; jatkossa suomalaisen aineiston tarjonta tullee laajenemaan, joskin ulkomaisille käyttäjille yleensä relevanttia tieteellistä tai kulttuuriaineistoa ei maastamme löydy rajattomasti jo kielisyistä. Kansainvälisestikin kiinnostavia erikoiskokoelmia toki löytyy, mutta ne saadaan TEL-palveluun vasta kun ne on digitoitu ja asianmukaisesti kuvailtu (tai indeksoitu kokotekstinä).

Mitä TEL-palvelu sitten voisi tarjota suomalaiselle tiedonhakijalle tai tutkijalle? Parhaimmillaan se on portti europpalaiseen tietoon, julkaisuihin ja yleensäkin eurooppalaiseen kulttuuriin. Palvelun kautta voi jo tällä hetkellä tutkia esimerkiksi 1800-luvun portugalilasta kirjallisuutta, ulkosaksalaisten lehtiä vuosilta 1933-1945, Haagin Mauritshuisin gallerian maalauksia, Sveitsiläisiä julisteita tai etsiä British Libraryn kirjastotietokannan julkaisuja. Erilaisia kansalliskirjastojen tietokantoja tai muita aineistokokonaisuuksia on portaaliin liitetty jo 110 kappaletta – kaikki eivät tosin ole vielä yhteishaun piirissä. Kun yhä useampi kansalliskirjasto saadaan mukaan palveluun, muodostuu TEListä todellinen eurooppalaisen tieteen kulttuurin näyteikkuna.

TEL-aineistot pyritään saamaan käyttöön Nelli-portaalin kautta vuoden 2005 aikana. MetaLib tukee SRU-hakuprotokollaa, joten tässä suhteessa Nelli kykenee seurustelemaan vaivatta TEL-sovellustenkin kanssa. Mutta paljon yksityiskohtia on vielä auki. Emme tiedä esimerkiksi sitä, miten hyvin Nellissä voidaan esittää asiakkaille toisaalta relevanttien kokoelmien haku (jossa hakutermit ovat yleensä kohtuullisen yleisiä), toisaalta relevantin aineiston haku niistä kokoelmista ja/tai tietokannoista jotka kokoelmahaulla on löydetty. Googleen tottunut hakija voi hermostua joutuessaan tekemisiin syvän verkon (deep Web) ilmiöiden kanssa, ja niihinhän haku tietokannoista kuuluu. Rakentaessaan välineitä syvän verkon tiedon hakuun TEL täydentää Googlea ja muita sen kaltaisia hakupalveluita; aika näyttää tuleeko TEL olemaan likimainkaan yhtä menestyksekäs kuin konevoimin ylläpidetty vastineensa.

 

Lisätietoja

 

 

European Library Team

Uuden palvelun henkilökunta on nimitetty ja aloittanut työnsä toukokuun lopulla Koninklikje Bibliotheekin tiloissa Haagissa. Henkilökuntaan kuuluvat

  • Jill Cousins, Head of Office
  • Olaf Janssen, Web Assistant
  • Julie Verleyen, Technical Assistant

Tehtävistä tarkemmin: TEL Newsletter May 2004 »

The European Library Office - uutistiedote »


Tietolinja 01/2004

Jani Stenvall, pääsuunnittelija
Juha Hakala, kehittämisjohtaja
Helsingin yliopiston kirjasto / Tietokantapalvelut
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Email: etunimi.sukunimi osoitteessa @helsinki.fi