Tietolinja

Tietolinja
01/2003

Pääkirjoitus

Juha Hakala


Pääkirjoitus
Artikkelit
Uutisia,
ajankohtaista


Edellisen Tietolinjan ilmestymisestä on kulunut paljon aikaa. Tämä numero ilmestyy kuitenkin täysin suunnitelmien mukaan: tavoitteenamme on koko ajan ollut julkaista lehti silloin kun Linnea2-hanke valmistuu. Kuvittelimme, että tämä virstanpylväs saavutettaisiin jo syksyllä 2001. Aivan valmiita emme ole vieläkään, mutta kun Universal Catalog on otettu Lindassa tuotantoon, on projekti toimintojen osalta päätöksessä.

Tämän numeron artikkeleista Annu Jauhiaisen ja allekirjoittaneen tekstit dokumentoivat Voyagerin ja Linnea-verkon yhteisen Sun-palvelimen käyttöönoton myötä- ja vastamäkineen. Kristiina Hormia raportoi kansallisen tiedonhakuportaalin implementointihankkeen tilanteen. Portaalin mahdollistamasta viitteiden ja julkaisujen joustavasta ja tehokkaasta linkitysmahdollisuudesta ja sen mahdollisista vaikutuksista kirjastojen toimintaan kertoo oma OpenURL-artikkelini.

Kirjastoverkko 2003 -artikkelissa kerron triangelista, josta ei pitäisi muodostuman draamaa: olemme rakentamassa kirjastoille integroidusta kirjastojärjestelmästä, tiedonhakuportaalista ja digitaalisten objektien hallintasovelluksesta (eli DOMS-ohjelmistosta) muodostuvaa palvelukokonaisuutta, jonka koossa pitävä voima ovat standardit ja niiden yhteismitallinen soveltaminen.

Triangelin kulmat eivät kirjastojen näkökulmasta katsottuna ole tasa-arvoisia. Sovelluksesta riippuen meidän odotuksemme ja niiden selkeys vaihtelevat suuresti.

Kirjastojärjestelmät ovat vanhoja tuttujamme jo 80-luvulta. Meillä on selkeä kuva siitä, mitä ja miten nämä sovellukset tekevät. Vaikka näihin sovelluksiin rakennetaan jatkuvasti uusia ominaisuuksia, nyttemmin erityisesti konsortioita varten, integroidut kirjastojärjestelmät ovat tuttuja ja turvallisia tuotteita.

Portaaleita on ollut tarjolla vasta muutaman vuoden ajan. Näiden sovellusten kehitys on ollut hyvin nopeaa. Haparoivan alun jälkeen alan johtotähdeksi on noussut Ex Libriksen MetaLib-ohjelmisto, selkeä markkinajohtaja johon kaikkia muita portaalituotteita verrataan ja jonka pohjalta on muotoutunut käsityksemme siitä mitä hyvältä portaalilta voi edellyttää. MetaLibissä yhdistyvät hyvät ja monipuoliset tiedonhakuominaisuudet - portaalin Z39.50-osuus on rakennettu tanskalaisen Index Data -yrityksen tunnetusti hyvän Z39.50-sovelluksen varaan - ja markkinoiden pisimmälle kehitetty OpenURL-sovellus.

DOMS-ohjelmistot ovat portaaleihin verrattuna uusia; ensimmäisen tuotteen (Endeavorin ENCompass) myynti alkoi vuonna 2001. Ei siis ihme, että kirjastojen odotukset DOMS-sovelluksien suhteen eivät ole vielä kovinkaan tarkasti kiteytyneet. Laatiessamme omalle hankkeellemme vaatimusluetteloa löysimme vain pari hyvää esikuvaa, Hollannin ja Skotlannin kansalliskirjastoista. Tämän ilmiön kääntöpuoli on, että järjestelmätoimittajat tarvitsevat palautetta asiakkailta osatakseen rakentaa sovelluksiin juuri niitä ominaisuuksia, jotka ovat tarpeen.

Suomessa DOMS-järjestelmän ensimmäinen käyttökohde ovat elektroniset vapaakappaleet, esimerkiksi digitoidut äänitteet ja e-kirjat. Tälle pohjalle voidaan helposti rakentaa yliopistojen väitöskirjojen ja muiden julkaisujen - jotka on tulevaisuudessa luovutettava vapaakappaleina - keskitetyn jakelun ja pitkäaikaisen säilytyksen järjestelmä, joka täydentää yliopistojen omia julkaisu- ja jakelujärjestelmiä. Seuraavan Tietolinjan ilmestyessä tiedämme jo enemmän siitä, mitä triangelimme tuntemattomimmalla kulmalla oikein tehdään.

Esa Lempiäinen on kirjoittanut artikkelin ammattikorkeakoulukirjastojen roolista FinELib -konsortiossa. Artikkeli on peräisin vuodelta 2001, mutta sisällöltään yhä ajankohtainen.

Antoisia lukuhetkiä Tietolinjan parissa!

Juha Hakala

 


Tietolinja 01/2003