Vuosikertomus – poimintoja ja avainlukuja työvuodesta 2022
Vuosi 2022 toi mukanaan paluun uuteen normaaliin pandemian väistyttyä taka-alalle. Toimintaan vaikuttivat kuitenkin uudet tekijät, kuten energiapula ja Ukrainassa syttynyt sota. Kansalliskirjastossa työnsä aloitti uusi ylikirjastonhoitaja – Kimmo Tuominen, jonka johdolla jatkui toista vuotta käytössä ollut strategian 2021-2030 toimeenpano.
Kansalliskirjaston Eteläsali.
Kimmo Tuominen haluaa jatkaa Kansalliskirjaston kehittämistä avoimen tiedon edelläkävijäksi.
”Olen hyvin sitoutunut sivistyksen, tasa-arvon, kulttuurin sekä tutkimustyön edellytysten ja digitalisaation edistämiseen”, sanoo Tuominen.
Uusi johto astui ohjaksiin kesällä Cecilia af Forsellesin jäätyä eläkkeelle. Tuominen siirtyi Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajaksi Helsingin yliopiston kirjaston johtajan tehtävästä.
Aineistojen kartunta jatkui vuonna 2022 edelleen vahvana. Digitointityö karttui yli 3 miljoonan sivun verran ollen nyt kokonaisuudessaan digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa yli 25 miljoonaa. Tärkeä vuoden aikana merkittävästi edistynyt hanke – ruotsinkielisten sanomalehtien digitointi oli menestys. Viimeisen viiden vuoden lataustilastot osoittavat, että ruotsinkieliset sanomalehdet ovat nousseet palvelun suosituimpiin aineistoihin. Käynnit kaikissa Finna-näkymissä kasvoivat ja vierailuja kertyi liki 52 miljoonaa. Finna Luokkahuoneessa museoiden ja arkistojen kokoelmat jalostuvat opetuskäyttöön.
Epävakaat ajat näkyvät toiminnassa monella tavalla. Suomalaisen verkkoarkiston teemakeräykset kohdistuivat mm. Ukrainan sotaan ja Suomen Nato-keskusteluihin. Tiedeaineistohankinta jatkui lähes puolen miljoonan euron panostuksella erityisesti monografioihin. Lisäksi hankittiin mm. arvokas Sibeliuksen käsikirjoitus. Aineistojen käyttösopimuksia laajennettiin ja jatkettiin digitoitujen lehtiaineistojen osalta vuoteen 2027 saakka.
Kansalliskirjaston yleisötyö käynnistyi pandemian jälkeen uudelleen. Kulttuuritapahtumat ja näyttelyt sekä Galleriassa ja muualla kirjaston tiloissa houkuttelivat paikalle uutta yleisöä. Jatkossa taiteentekijät voivat hakeutua osaksi Kansalliskirjaston kulttuuritoimintaa avoimen Kulttuurikumppani haun kautta.
Tutustu Kansalliskirjaston vuosikertomukseen julkaisuarkisto Doriassa.