Scripta Selecta

Writings about the collections of the National Library

Arvokas kirjalahjoitus Kansalliskirjastolle

Date published
Author
Mika Hakkarainen

Turun palossa 1827 tuhoutuneen kirjaston kokoelmat ovat karttuneet eri aikoina ostojen ohella merkittävin lahjoituksin. Venäjän keisarillisen hovin ja Pietarin tiedeakatemian panos 1830- ja 1840-luvuilla kokoelmien uudelleen rakentamisessa, useilla kymmenillä tuhansilla nimekkeillä, oli huomattava.  Mutta näiden jälkeenkin kirjastoa on muistettu lukuisin lahjoituksin kuluneen parin sadan vuoden aikana ja se jatkuu edelleen.

kirjakasa

Arvokkaan lisän vanhan kirjallisuuden kokoelmaan toi tammikuussa 2022 Eemil ja Hilkka Pietiläisen museosäätiön lahjoitus; viisi nidettä 1500-luvulla painettua italialaista kirjallisuutta.

 

Delle Ragioni dello staton nimiösivu.

Säätiön lahjoituksen aatehistorillisesti ehkä tunnetuin auktori lienee Giovanni Boteri (1544-1617), jesuiittaoppinut ja diplomaatti. Valtio-opillisessa teoksessaan Delle Ragioni dello stato (Milano 1596) Boteri kritisoi Macchiavellia (Il Principe) ja tämän ihannekuvaa lähes tyrannimaisesta ruhtinaasta korostaen, että hallitsijan ja hallinnon legitimiteetin perustan on oltava alamaisten hyväksyntä.

 

 

 

 

 

Vuonna 1521 Firenzessä Filippo Giuntan kirjapainossa painettu Libri de re Rustica sisältää neljän antiikin maanviljelyksestä, karjankasvatuksesta ja tilanhoidosta kirjoittaneen auktorin tekstiä; Marcus Porcius Caton (234-149 eaa) De agricolture, Marcus Terentius Varron (116-27 eaa)  Rerum rusticarum, Lucius Columellan (k. n. 70 jaa)  De re rustica ja Palladiuksen (fl. 400.l. jaa ) De re rustica.  Viimeiseltä sivulta löytyy Giuntan kirjanpainajan merkki värillisenä, mikä on varsin poikkeuksellista.

 

 

 

 

Mambrino Roseo (1500-1580) oli Perugiassa vaikuttanut notaari ja kääntäjä. Roseo profiloitui erityisesti espanjalaisen runouden kääntäjänä. Hänen nimissään kulkeva La institutione del principe christiano, libri dieci (Venezia 1560) on kuitenkin mukaelma ja käännös espanjalaisen Antonio de Guevaran teoksesta  Reloj de príncipes (Valladolid, 1529) eli hallitsijan kasvatuksesta.

 

 

 

 

 

Samoin Perugiassa vaikuttaneen juristi Tobias Nonius:n (1528-1570) Interpretationes in nonnullos Institutionum titulos ( Paris 1581) sisältää oikeusoppineen kommentaareja ja tulkintoja roomalaisen oikeuden (Institutiones) linjauksiin.

 

 

 

 

 

 

Angelus da Clavasinon (Angelo Carletti di Chivasso) (1411-1495)  Summa Angelica ( Paris 1581) on katolisen moraaliteologian keskeinen käsikirja. Clavasio oli  filosofi ja  kanonisen oikeuden tohtori, joka liittyi myöhemmin fransiskaani sääntökuntaan (Ordo fratrum minorum). Clavasion käsikirjan merkitystä eurooppalaisen kulttuurin kaanonissa ei voida vähätellä. Martin Luther katsoi sen edustavan katolista puhdasoppisuutta pahimmillaan ja poltti sen julkisesti Wittenbergissä 10.12. 1520 kirjaroviolla yhdessä paavi Leo X:n bullan Exsurge Domine, jolla Luther julistettiin kirkonkiroukseen. Seuraukset ovat kaikille tuttuja.