Skip to main content

Scripta Selecta

Kirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista

Japonica-kokoelma löytyy nyt Finna-hakupalvelusta

Date published
Author
Pauliina Vuorinen

Japonica-kokoelma on 1900-luvun  alkupuolella eri lahjoituksista koottu japanilaisten kirjojen erikoiskokoelma. Kokoelma kertoo sekä japanilaisista Suomen kävijöistä että suomalaisista Japaniin matkaajista, tutkimuksellisista intresseistä, suurlähetystön käsikirjastosta sekä ehkäpä satunnaisista kiinnostuksen kohteista.

Teoksia Japonica-kokoelmasta

Teoksia Japonica-kokoelmasta.

Picture by
Pauliina Vuorinen

Kokoelmassa on paroni Mitsui Takaharun 390 niteen lahjoitus vuodelta 1936; Suomen Japanin suurlähettiläs Karl Gustav Idmanin lahjoittamat Kiven ja Sillanpään kirjojen japaninnokset; eri vaiheiden kautta kirjastolle päätynyttä Japanin suurlähetystön aineistoa. Näin kokoelma alkoi muodostua ja siihen liitettiin Marta Keravuoren välittämiä kirjalahjoituksia sekä professori ja Japanin asiainhoitaja Gustaf John Ramstedtin kotikirjaston japanilainen aineisto.

Tero Salomaa laati Japonicasta vuonna 1994 luettelon, jonka Helsingin yliopiston kirjasto julkaisi. Kokoelmasta kiinnostuneet asiakkaat ovat olleet tämän luettelon varassa yli 25 vuotta. Näin ollen voimme olettaa, että kaikki kiinnostuneet eivät ole saaneet tietoa tästä kokoelmasta ja Kansalliskirjastossa olevista japanilaisista kirjoista. Varsinkin ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaalaiset tutkijat eivät ehkä ole olleet tietoisia kokoelman olemassaolosta ja sen sisällöstä.

Talven 2020-21 aikana Japonica on vihdoin luetteloitu Finna-hakupalveluun. Olen tehnyt tämän työn Salomaan luettelon pohjalta, mutta kaikki kirjat on käyty yksitellen läpi ja tiedot tarkastettu Japanin kansalliskirjaston (国立国会図書館) tietokannasta. Näin ollen osa kirjojen ja kirjoittajien nimistä on tarkentunut, mutta vanha signum on säilytetty, joten kirjat ovat identifioitavissa sen perusteella. Kirjojen ja tekijöiden nimet löytyvät Finnasta myös japaniksi; olen käyttänyt luetteloinnissa niitä merkkejä, jotka kirjaan on painettu, joten mukana on paljon vanhoja kanji-merkkejä.
 

H Japonica 306: Genjin tarina 50 ukiyoe-kuvana löytyy teoksesta Genji gojūyonjō (源氏五十四帖).
H Japonica 306: Genjin tarina 50 ukiyoe-kuvana löytyy teoksesta Genji gojūyonjō (源氏五十四帖).

Japonica on pääasiassa japaninkielinen kokoelma, johon sisältyy noin 40 englanninkielistä kirjaa. Lisäksi monilla muilla kielillä on muutamia tai yksittäisiä teoksia (saksa, ranska, korea ym.) ja osa teoksista on monikielisiä. Kirjojen lisäksi kokoelmaan kuuluu aikakauslehtiä ja karttoja sekä jokunen pienpainatteeksi luokiteltava vihkonen tai esite. Nimekkeitä on yhteensä noin 620 ja niteitä löytyy yli 1400. Kokoelman tila on kumulatiivinen, joten siihen yhä liitetään sopivia kirjoja. Kokoelma on luetteloitu englanniksi, joten hakusanoina kannattaa käyttää englanninkielisiä sanoja.
 

H Japonica 579: Vuonna 1848 ilmestynyt Kaisei tegami anbunshū zen : Irohawake hayabiki ryōten setsuyōiri (改正手紙案文集 全 : 伊呂波分早引両點節用入) on kokoelman vanhin teos.
H Japonica 579: Vuonna 1848 ilmestynyt Kaisei tegami anbunshū zen : Irohawake hayabiki ryōten setsuyōiri (改正手紙案文集 全 : 伊呂波分早引両點節用入) on kokoelman vanhin teos.

 

Kokoelmasta löytyy noin 15 nimekettä 1800-luvulta, mutta suurin osa kirjoista on 1920-50-luvuilta. Eniten aineistoa on 1930-luvulta ja 1920-luvultakin löytyy yli 100 nimekettä. Uusin kirja on vuodelta 1966, mutta yhteensä 1960-luvulla ilmestynyttä aineistoa on vain muutama kirja. Varhaisimmissa teoksissa on erilaisia oppaita ja oppikirjoja: vanhin teos on 1848 ilmestynyt Kaisei tegami anbunshū, joka on kirjeiden kirjoitusopas. 1850 ilmestynyt Kōkan shōbai ōrai -teos on kauppaa käsittelevä opas edolaisille kauppiaille. Lisäksi 1890-luvulta löytyy joitakin koulukirjoja. Muita 1800-luvun helmiä ovat uskomattoman upeat ukiyoe-kirjat, joista löytyy kuvitettuna tunnettu kiinalainen tarina (Biyū suikoden perustuu 1300-luvun tarinaan Shuihu Zhuan) tai japanilaisia sankareiden muotokuvia (Kokon meiyo gunkō zue). Värit ovat säilyneet uskomattoman kirkkaina jo noin 150 vuotta.

 

H Japonica 138: Tämä kaksiniteinen teos kertoo Japanin keisariperheestä. Ressei tamamo & Shōtoku yokō -teokset (列聖珠藻 ; 聖徳餘光 ) on sidottu perinteisesti ja niillä on silkkikankaalla päällystetty säilytyskotelo. Kirjat ovat vuodelta 1940.
H Japonica 138: Tämä kaksiniteinen teos kertoo Japanin keisariperheestä. Ressei tamamo & Shōtoku yokō -teokset (列聖珠藻 ; 聖徳餘光 ) on sidottu perinteisesti ja niillä on silkkikankaalla päällystetty säilytyskotelo. Kirjat ovat vuodelta 1940.

 

Ukiyoe-kirjojen lisäksi kokoelmasta löytyy muitakin taidehistoriallisesti tai kirjasidonnan kannalta kiinnostavia teoksia: Kokoelmassa on viisi valokuvakirjaa (寫眞帖), kalligrafiaa, taidekirjoja ja taidenäyttelyiden katalogeja. Kuvituksista kiinnostuneelle löytyy satukirjojen ja lastenkirjojen lisäksi aikuisten kuvitettuja kertomuksia sekä aikakausilehtien runsas visuaalinen maailma taitosta mainoksiin ja kansikuviin. Visuaalista kulttuuria edustaa myös kangasnäytteitä sisältävä kirja (Orimono taikei : Hyōhon to sono kaiketsu) ja japanilainen vaakunaopas (Nihon monshōgaku). Monet kirjat on sidottu perinteisellä japanilaisella menetelmällä (和装) ja joihinkin kuuluu perinteiset silkkikankaalla päällystetyt kotelot. Kokoelmassa on myös paljon kirjoja, joita ei ole valmistettu myytäväksi (非売品). Monissa kirjoissa on leimoja ja merkkejä, jotka kertovat myös omaa kieltään kirjojen, kustantamisen ja kirjakaupan historiasta.

Japonicassa on paljon kielitieteellistä ja japanin kieltä käsittelevää aineistoa. On äidinkielen oppikirjoja, japanin oppikirjoja ulkomaalaisille, lähetyssaarnaajan käsikirja, sanakirjoja, kielitieteellisiä tutkimuksia, translitteraatio-oppaita, murrekirjoja, puhekielen oppaita ja lainasanojen analyysia. Näissä kirjoissa näkyy sekä kielen asema kulttuurien välittäjänä että lahjoittajien omat opinnolliset ja tutkimukselliset pyrkimykset.

H Japonica 418: Shōgakusei no kagaku (小学生の科学) on esimerkki alakoulun luonnontiedon kirjasarjasta.
H Japonica 418: Shōgakusei no kagaku (小学生の科学) on esimerkki alakoulun luonnontiedon kirjasarjasta.

Kokoelmaan kuuluu myös jonkin verran pedagogiikkaa käsittelevää kirjallisuutta, jota täydentävät 1800- ja 1900-luvuilla ilmestyneet koulukirjat alakoulusta lukioon ja ammattikouluun; onkohan aikoinaan ajateltu, että ulkomaalaiset oppisivat japanilaista sanastoa ja kieltä lukemalla koulukirjoista maantiedettä ja kemiaa? Ammattikouluopinnot silkkitoukkien kasvatuksessa (養蠶) tai navigoinnissa (航海・運用) kuulostavat eksoottisilta.

Ajankuvaa rakentaa 1900-luvun alkuvuosikymmenien politiikkaa ja yhteiskunnallista elämää käsittelevät kirjat: on taloutta, kansainvälisiä sopimuksia, kansainvälistä oikeutta, diplomatiaa, perustuslakia ja juutalaiskysymystä käsitteleviä kirjoja. Japanin tärkeät naapurit, Kiina ja Venäjä, ovat myös vahvasti edustettuina erilaisissa kirjoissa. Ajankohdan takia, myös Mantšukuota käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti: matkakertomuksia, erilaisia tilastoja, propagandalehtisiä puolesta ja vastaan sekä virallisia raportteja. Kokoelmaan kuuluvien karttojen myötä voidaan sukeltaa vielä varhaisempaan historiaan ja tarkastella 1870-luvun hiilikaivoksia ja öljykenttiä Hokkaidōn saarella (Geological survey of Hokkaidō).

H Japonica 488: Kamigata shumi (上方趣味) edustaa 1920-luvun alun viihdelukemistoa.
H Japonica 488: Kamigata shumi (上方趣味) edustaa 1920-luvun alun viihdelukemistoa.

 

Kaunokirjallisuudesta löytyy proosaa, klassista kirjallisuutta, runoutta, kansantarinoita, varhaista mangaa, satuja ja lastenkirjallisuutta. Proosaa kokoelmassa on aika vähän, mutta viihdekirjallisuuden puolelta löytyy mm. Murakami Namirokun 45-osainen kootut teokset (Namiroku zenshū, 1927-31) sekä Kamigata shumi -tarinoita 1920-luvulta. Runoudesta löytyy paljon eri kirjoittajien tanka-runoja. Lastenkirjallisuutta edustaa mm. kahdeksan Miyazawa Kenjin teosta sekä Japanin satusedän Iwaya Sazanamin kootut teokset (16-osainen Sazanami otogizenshū, 1928-34). Jännittävä löytö on myös ainujen suullista tarinaperinnettä (ユーカラ) tallentanut Chiri Yukien teos Ainu shinyōshū (1923), jossa on rinnakkaiset tekstit japaniksi ja ainuksi. Klassista kirjallisuutta edustaa sekä latinalaisille aakkosille translitteroitu Kojiki että 40-osainen Nihon koten zenshū.

H Japonica 533: Elma Ramstedt Fujin gahō –lehdessä (婦人畵報).
H Japonica 533: Elma Ramstedt Fujin gahō –lehdessä (婦人畵報).

H Japonica 533: Elma Ramstedt Fujin gahō –lehdessä (婦人畵報).

Kokoelmassa näkyy myös Suomen ja Japanin väliset suhteet, joista esimerkkinä mainittakoon G. J. Ramstedtin vuonna 1922 Asurechikkusu-lehteen (Athletics) kirjoittama artikkeli otsikolla Pohjoisen leijonan, Suomen, karjaisu! (Hokuō no shishi Finrando no otakebi). Tuolloin elettiin tietysti Hannes Kolehmaisen ja muiden vahvojen suomalaisurheilijoiden kulta-aikaa. Niinpä yleisurheilukirjoista löytyy nimiä kuten Miraa ja Porora, jotka pienen pähkäilyn jälkeen paljastuvat keihäänheittäjä Jonni Myyräksi ja kuulantyöntäjä Ville Pörhöläksi (Saishin rikujō kyōgihō). Asiainhoitaja Ramstedtin tytär Elma (myöhemmin Elma Järnefelt) esitellään japanilaisessa naistenlehdessä Fujin Gahōssa ja Marta Keravuoresta kerrotaan Shōjo kurabu -lastenlehdessä otsikolla Tervetuloa Helsingin täti! (Herushinki no obasan yōkoso). Morimoto Kakutan on Kalevala-käännöksen lisäksi kirjoittanut myös suomalaisesta kansankulttuurista, Finrando minzoku bunka. Ichikawa Kayoko on runoissaan ja päiväkirjassaan kertonut ajasta, jolloin hän asui Suomessa. Olen pyrkinyt luetteloidessani kirjaamaan kuvailutietoihin Suomeen liittyvät viittaukset, jotta tulevat tutkijat löytäisivät ne helposti.
 

H Japonica 189: Sogun jōshiki (ソ軍常識) vuodelta 1939 kuvailee tarkasti neuvostoarmeijan varusteita.
H Japonica 189: Sogun jōshiki (ソ軍常識) vuodelta 1939 kuvailee tarkasti neuvostoarmeijan varusteita.

Kun Japonicaa kuvailee, on vaikea välttyä pitkiltä listoilta, koska kokoelman aineistossa on vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä: urheilusta keisarilaitokseen, kreppipaperiaskartelusta kylpyläoppaisiin ja kalastuksesta neuvostoarmeijan varusteluetteloihin. Niinpä tästä kokoelmasta löytyy monelle Japanin-tutkijalle jotakin pientä, ehkä vain taustatietoa, mutta toivottavasti joillekin myös laajemman tarkastelun arvoista aineistoa. Osa kirjoista on hyvinkin haasteellisia jopa hyvän japanin kielitaidon omaaville opiskelijoille ja tutkijoille, joten voisi kuvitella, että osa tästä aineistosta kiinnostaisi kansainvälisiä tai jopa japanilaisia tutkijoita. Toki suurin osa aineistosta (ellei kaikki?) löytyy maailmalta muistakin kirjastoista, mutta kaikki tutkijat eivät välttämättä pääse niihin käsiksi, joten Kansalliskirjasto kaikille avoimena kirjastona, tarjoaa ainutlaatuisen paikan aineiston tutkimiselle. Koska kyseessä on erikoiskokoelma, Japonican kirjat ovat lainattavissa erikoislukusaliin, eikä niitä saa kotilainaan.

(Japanilaiset nimet on kirjoitettu japanilaisessa järjestyksessä eli sukunimi ennen etunimeä.)

Kommentit, kysymykset ja virheilmoitukset voi osoittaa suoraan minulle. Samoin mahdolliset kokoelman esittelypyynnöt esimerkiksi opiskelijaryhmille: pauliina.vuorinen(ät)helsinki.fi

Linkki Japonica-kokoelmaan Finnassa: JAPONICA


Lähteet:

Salomaa, Tero 1994: Annotated Catalogue of the Japonica Collection. Helsinki University Library, Helsinki.