Kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet digitoidaan vuoteen 2024 mennessä

Säätiörahoitus mahdollistaa kaikkien Suomessa julkaistujen ruotsinkielisten sanomalehtien digitoinnin ja saataville asettamisen vuodesta 1940 aina tähän päivään saakka. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, tulee liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua olemaan saatavilla digitaalisesti.

Projektia rahoitetaan vuosina 2021 - 2023 jopa 1,85 miljoonalla eurolla. Rahoitukseen osallistuu kahdeksan rahastoa ja säätiötä: Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska folkskolans vänner ja Harry Schaumans Stiftelse.

Vuoden 2021 alussa tulevat vuoteen 1939 mennessä julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet avoimesti käytettäviksi verkkoon. Vuoden 2022 alussa saataville tulevat vuoteen 1949 mennessä julkaistut sanomalehdet. Vuonna 1949 tai sitä ennen julkaistut ruotsinkieliset lehdet ovat kaikkien kiinnostuneiden käytössä sekä Suomessa että kansainvälisesti osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ainakin vuoden 2026 loppuun.

Aineistojen käyttöön avaaminen toteutetaan yhteistyössä Kansalliskirjaston, Svenska litteratursällskapet i Finlandin, Ålands landskapsarkivetin ja Pressarkivföreningenin kanssa. Aineistojen avaamisen mahdollistaa Kansalliskirjaston, kolmen arkiston ja tekijänoikeusjärjestö Kopioston välinen lisenssisopimus.

Kaikki digitoidut sanomalehdet ovat lain mukaan saatavilla vapaakappaleasemilla Kansalliskirjastossa, Eduskunnan kirjastossa sekä viidessä muussa vapaakappalekirjastossa kuten esim. Åbo Akademin kirjastossa. Digitoidut lehdet vuoden 2018 loppuun asti ovat Svenska litteraturssällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa sekä Brages Pressarkivetissa Helsingissä ja Ålands landskapsarkivetissa.   

Ainutlaatuista tutkimusaineistoa

“Sanomalehdet ovat kulttuurihistoriallisesti runsaita ja monipuolisia tutkimuslähteitä. On todella tärkeää, että ne digitoidaan ja asetetaan saataville laajemmin, kuin mitä laki edellyttää. Me Kansalliskirjastossa olemme todella iloisia sekä tästä yhteistyöstä että prosessin edistämiseen saamastamme rahoituksesta”, kertoo Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Cecilia af Forselles.

”Sanomalehtien julkaiseminen haettavassa muodossa verkossa on merkittävä teko, jolla yhteiskunnan kehittymistä elävöitetään. Lehdet ovat valtava ruotsinkielinen tietolähde, jota voidaan käyttää sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Olemme iloisia, että voimme olla osallisina kehityksessä ja avata digitaalisia palveluita, joita ihmiset innostuneina odottavat”, kertoo Svenska litteratursällskapetin toimitusjohtaja Dag Wallgren. 

”Sanomalehdet ovat osa kulttuuriperintöämme ja ne tallentavat yhteiskuntaamme, sen kehitystä ja sen historiaa. Olen iloinen siitä, että Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Ålands landskapsregering) on mukana tässä digitointihankkeessa ja että ruotsinkieliset sanomalehtemme avataan käyttöön”, toteaa Ahvenanmaan koulutus- ja kulttuuriministeri Annika Hambrudd.

”On hienoa, että voimme olla mukana mahdollistamassa ruotsinkielisten sanomalehtien tarjoamisen entistä laajemmin tutkijoiden ja arkistojen käyttöön”, kertoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. ”Samalla varmistamme, että sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset teostensa käytöstä.”