Kansalliskirjaston avajaisia juhlitaan tiistaina 1.3.

Avajaisten yhteydessä Kansalliskirjasto käynnistää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen tähtäävän Vuosisatamme verkkoon -kampanjan. Kampanjan tavoitteena on kutsua eri tahoja tukemaan Suomen historian verkkokirjaston rakentamista.

Reilut kaksi vuotta huolellista korjaustyötä
Laajassa peruskorjauksessa on parannettu tilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusittu talotekniikkaa. Korjaustyö on koskenut Carl Ludwig Engelin suunnittelemaa, vuonna 1845 käyttöön otettua päärakennusta, mutta myös vuonna 1906 valmistuneessa Rotunda-osassa on tehty toimenpiteitä. Korjaushankkeen aikana rakennuksen vesikatto ja keskikupolin pinnoitteet on uusittu ja Rotunda-osan julkisivu on saanut uuden entistä vaaleamman sävyn.

Sisätiloissa selkeästi näkyviä muutoksia ovat mm. lukusalien alkuperäisten oviaukkojen ja puulattioiden palauttaminen, eteistilojen kattomaalausten rekonstruointi sekä kalusteiden uusiminen. Kellarikerrokseen on rakennettu uudet naulakkotilat. Korjaushanke alkoi kesällä 2013 ja päättyi loppuvuodesta 2015.

Kaikille avoin kirjasto
Kansalliskirjastossa asiointi on nyt entistä sujuvampaa. Aineistoja voi palauttaa ja lainata itsepalveluautomaateilla ja kevään myötä myös kirjaston verkkoasiointia parannetaan. Verkossa voi tehdä tilauksia, tiedusteluja sekä varata henkilökohtaisen palveluajan.

Uudistuneessa kirjastossa on erityisesti huomioitu tutkijat. Eteläsali on kalustettu tutkijoiden työtilaksi ja varattavien tutkijapaikkojen haku on käynnistynyt muutama viikko sitten. Kirjastossa on entistä laajemmin esillä lähdeaineistoja ja uutuuskirjallisuutta, ja avokokoelma on jaettu tieteenalakokonaisuuksiksi.

Suojeltu arvorakennus
Kansalliskirjaston rakennuksella on huomattava valtakunnallinen merkitys ja kaupunkikuvallinen arvo ja kirjastorakennus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Korjaushanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Museoviraston ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Kiinteistö on Helsingin yliopiston rahastojen omistuksessa, ja rakennuttamisesta vastasi Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistökeskus. Kohteen pääsuunnittelijana toimi Pauno Narjus / LPR-arkkitehdit Oy ja projektinjohtourakoitsijana NCC Rakennus Oy. Korjaushankkeen budjetti oli noin 19 miljoonaa euroa (alv 0).