Suomalainen tietoyhteiskunta vuonna 2015
Ville-Veikko Ahonen
Suomi on kiistatta eräs tietoyhteiskuntakehityksen mallimaista, ja vuosi toisensa jälkeen menestymme hyvin kansainvälisissä tietoyhteiskunta- ja kilpailukykyvertailuissa. Mainetta ja kunniaa Suomi on saanut myös muun muassa oppimistulosten kansainvälisistä vertailuista (PISA) sekä korruption vähäisyydestä.
Kansainvälinen ihailu pientä, mutta uudistumiskykyistä maatamme kohtaan onkin ollut suurta, ja ulkomaalaisia delegaatioita saapuu jatkuvana virtana Suomeen tutustumaan tietoyhteiskuntapolitiikkaan, sähköisiin palveluihin tai vaikkapa maamme koulutus- ja innovaatiojärjestelmiin.
Vahvuuksinamme globaalissa tietoyhteiskunnan kilpailujuoksussa pidetään muun muassa kansainvälisesti tarkasteltuna korkeaa koulutustasoa, alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa, hyvää hallintokulttuuria, kansallisia tietovarantoja, tiedon julkisuutta sekä kansalaisten vahvaa luottamusta sähköisiin palveluihin. Sama koskee yritysten ja kansalaisten tietoyhteiskuntaosaamista, internetin hyödyntämistä ja sähköisten palveluiden käyttöä. Erityisenä kansallisena vahvuutena voidaan pitää lisäksi kirjastolaitostamme, joka tarjoaa niin perinteisiä kirjastopalveluita kuin asiointipäätteitä ja sähköisten palveluiden opastusta kansalaisille.
Suunta on siis oikea, ja Suomen tietoyhteiskuntakehityksen tulee myös tulevaisuudessa nojata edellä mainittuihin, välillä jopa meille itsestään selviin, vahvuuksiin. Toisaalta kehityksen ennustaminen on kuitenkin haastavaa ja meidän on oltava myös tulevaisuuden suhteen hereillä.
Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman työn käynnistyessä vuonna 2003 kotitalouksista vain 15 prosentilla oli käytössään laajakaistayhteys. Nyt vastaava luku on jo lähellä 60 prosenttia, ja internetiä käyttää säännöllisesti lähes 80 prosenttia suomalaista. Kehitys on ollut siis huimaa ja harvojen huvista onkin muodostunut keskeinen osa ihmisten ja organisaatioiden arkea - samoin kuin sähköstä vuosisata sitten. Kansallisena haasteenamme onkin jo ennalta tiedostaa ja jopa ennustaa tietoyhteiskunnan kehittymistä - mitenkä tietoyhteiskunnan sähkö, eli tietoverkot tai vaikkapa internet tulevat entisestään mullistamaan maailmaamme ja tapaamme toimia. Rehellistä on lisäksi myöntää, että emme voi panostaa kaikkeen, vaan tärkeää on priorisoida toimintaamme tietoyhteiskuntakehityksen osa-alueisiin, jotka koemme kaikkein merkittävimmiksi tulevaisuudessa.
Palveluyhteiskunta, osaaminen ja innovaatiot kansallisina painopistealueina
Uusi kansallinen tietoyhteiskuntastrategiamme vuosille 2007-2015: Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi julkaistiin syyskuussa 2006, lähes vuoden työstämisen jälkeen. Osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamista laaditussa strategiassa on määritelty kansallinen visio ja tahtotila sille, millaisen tietoyhteiskunnan haluamme Suomesta luoda. Strategiassa kuvataan lisäksi suomalaisen tietoyhteiskunnan nykytilaa sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksia. Strategia sisältää seuraavalle hallituskaudelle ulottuvan konkreettisen toimeenpano-ohjelman sekä useita toimenpide-esityksiä mahdollisine vastuutahoineen.
Noin 400 asiantuntijan voimin koottu strategia tavoittelee visiossaan hyvää elämää tietoyhteiskunnassa. Strategiassa keskeisessä asemassa ovat palvelusektorin uudistumiseen, ihmisten elämänlaatuun sekä kansakunnan ja yritysten kestävän kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävät linjaukset ja toimenpiteet. Strategiassa näitä teemoja lähestytään osaamisen kehittämisen, olemassa olevan ja uuden tiedon soveltamisen, luovuuden ja innovatiivisuuden, rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten, verkostoitumisen sekä teknologian hyödyntämisen ja kehittämisen näkökulmista.
Tiivistettynä: Suomen positiivinen tietoyhteiskuntakehitys nojautuu kykyymme kehittää Suomesta aito palveluyhteiskunta tietoyhteiskunnan välinein. Samalla on huolehdittava meidän kaikkien osaamisesta ja erityisesti elinikäisestä oppimisesta. Palveluyhteiskuntaa ei saavuteta myöskään, jollemme panosta innovaatiojärjestelmäämme.
< edellinen sivu | seuraava sivu >
