"Niin kutsuttu kansanvalistus"

Radikaalia tekstiä

Suomen talousseuran 1804 palkitsemassa kilpakirjoituksessa esitettiin ajatus pitäjänlukuseurojen ja pitäjänkirjastojen perustamisesta. Kilpakirjoituksen tekijä oli kruununvouti Reinhold Holmberg , jonka teksti oli aikakauteen nähden niin radikaalia, että tekijä ilmoittautui palkinnon saamista varten vasta 13 vuotta voittonsa jälkeen. Kirjoituksessaan hän mm. suositteli, että talousseurojen kunniapalkintojen jako ei tapahtuisi kirkossa, joka on tarkoitettu juhlallisempiin ja pyhiin toimituksiin, vaan pitäjäntuvassa tai pappilassa, jonne seurakunta jumalanpalveluksen jälkeen kutsutaan. Sama kokoontuminen voisi saada myös nimen privat oeconomisk Sockenstämma. Alaviitteessä kirjoittaja viittasi piispa Möllerin kirjoitukseen (1803), jossa esitetyn pitäjänlukuseuraehdotuksen hän sinänsä ei uskonut saavan vastakaikua Suomessa, mutta yllämainituissa kokouksissa voitaisiin sama tavoite toteuttaa: ne voisivat tulla samanlaisiksi kuin pyhäkoulut muissa maissa. Lisäksi hän ehdotti luultavasti ensimmäisen kerran Suomessa pitäjänkirjastojen perustamista. Kuten Möller kirjoituksessaan, myös Holmberg joutui hieman näkemään vaivaa saadakseen terminologiansa ymmärrettäväksi ja hyväksyttäväksi. Hän kirjoitti, että "niin kutsutun kansanvalistuksen" edistämiseksi (till befordrande af en egenteligen så kallade folk-upplysningen) voisi seurakunnan pappi tai joku muu kykenevä ja taitava säätyläinen pitää luentoja, välittää opetusta tai virittää keskustelua (öpna discours) jostain asiasta aina kokoonnuttaessa. Aiheita voisivat olla kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet lain ja asetusten mukaan, ennakkoluulot ja huonot tavat jne.

Vuosisadanvaihteen 1800 tienoilla siis Suomessa toden teolla avattiin keskustelu kansanvalistuksesta ja ensimmäistä kertaa käytettiin tätä termiä. Ajatusten hyväksymisen työläyttä kuvaa se, että (Regina-koulun kirjastoa lukuun ottamatta) laajempaa kiinnostusta kansankirjastojen perustamiseen saatiin odottaa yli kolmekymmentä vuotta, ja laajapohjaisen kansanopetuksen aikaansaantia yli kuusikymmentä vuotta.

Dosentti Ilkka Mäkinen on tutkijana ja opettajana Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksella.

Lähteitä:
Mäkinen, Ilkka: "Nödvändighet af LainaKirjasto":
modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen
instituutiot. Hki: SKS, 1997.

Siegert, Reinhart: Aufklärung und Volkslektüre.
Exemplarisch dargestellt an Rudolph Zacharias
Becker und seinem "Noth- und Hülfsbüchlein".
Archiv für Geschichte des Buchwesens 19(1978).

< edellinen sivu | seuraava sivu >

Ilkka Mäkinen