"Niin kutsuttu kansanvalistus": milloin kansanvalistuskeskustelu tuli Suomeen?

1700-luku oli valistuksen vuosisata, mutta vaati paljon pohdintaa jo valmiiksi valistuneiden keskuudessa ennen kuin ajatus valistuksen hedelmien levittämiseen ohuen sivistyneistökerroksen ulkopuolelle, rahvaaseen, tuli hyväksytyksi. Valistus oli "itsevalistusta". Käsitteeseen sisältyi kuitenkin moraalinen velvoitus hankkia tietoja, kun siihen kerran oli mahdollisuus.

Kansanvalistus-termin käyttöönotolla haluttiin siirtää samanlaista moraalista velvoittavuutta rahvaan tiedontason nostamiseen. Kansanvalistuskeskustelu alkoi Ruotsissa ja Suomessa toden teolla melko myöhään, 1800-luvun alun vaiheilla, vaikka tyhjiin rauenneita ideoita olikin esitetty paljon aiemmin.

Sääty-yhteiskunnan periaatteisiin ei kuulunut yhteiskunnan taloudellinen panos kansan koulutukseen, vaan ne koulut, joita valtio ylläpiti, oli tarkoitettu vähälukuisen virkamiehistön ja papiston kouluttamiseksi. Kansan koulujen ylläpito olisi kuulunut seurakunnille ja eri tavoin niitä koetettiin saada kouluja ylläpitämään. Lukuisia pitäjänkouluja kyllä perustettiin ja koulumestareita palkattiin, myös yksityisin varoin, mutta silti panostus oli niin pieni, ettei sillä ollut laajempaa merkitystä.

< edellinen sivu | seuraava sivu >

Ilkka Mäkinen