Kirjastot tietoyhteiskunnan vaikuttajina

Kirjastojen muutos portinvarijasta kriittisen luovuuden vaalijaksi ja kasvattajaksi

Kirjastojen vaikuttavuuden mittariksi tulisikin käänteisesti määritellä se, miten hyvin yhteisö pystyy tarjoamaan mahdollisimman esteettömästi, taloudellisesti ja nopeasti kaiken sen dokumentoidun informaation, mitä ihmiskunta on tuottanut siihen mennessä. Eli miten hyvin kunkin yhteisön kirjasto- ja muut muistiorganisaatiot toimivat verkostona ja moderneinta tekniikkaa hyödyntäen. Tämän tulokset näkyvät sittemmin uuden syntyvän kulttuuriin, tieteen ja taiteen, tuloksissa.

Tämä vaatii ensinnäkin poliittisilta päättäjiltä ja lainsäätäjiltä sen ymmärtämistä, että kirjastojen erityisasema on tunnustettava lainsäädännön tasolla mm. tekijänoikeuslainsäädännössä. Kirjastot eivät kilpaile kaupallisten toimijoiden kanssa, vaan kirjastot luovat vakaan markkinan erityisesti vähän käytetylle aineistolle ja kirjastot synnyttävät kuluttajakuntaa kaikille informaatiota tuottaville ja myyville organisaatioille.

Kirjastoilta tämä vaatii myös toimintatapojen muutosta. Kirjastojen erityisasema ei riitä perusteeksi niiden olemassaololle, vaan niiden tulee pystyä toimimaan tehokkaasti ja taloudellisesti ja tuloksellisuutensa osoittaen. Kirjastojen tulee myös ottaa entistä suurempi rooli kriittisten käyttäjien opettamisessa ja ohjaamisessa uusien medioiden tulvassa. Samalla kirjastojen tulee myös erikoistua, verkostoitua ja sopia sitoutuen työnjaosta muiden toimijoiden kanssa.

Kannattaa muistaa myös se, että kirjaston parhaat vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja niiden taloudellista arvoa on mahdotonta mitata: vakaa kehitys, toimiva demokratia ja sivistyneet kansalaiset. Suomalainen valtiomies Paavo Lipponen kertoi joitakin vuosia sitten haastattelussa käynnistään EU-kokouksessa Ateenassa. Kävellessään agoralla hän muisteli lukioaikojaan Kuopiossa ja sitä, miten oli noina aikoina paikallisesta kirjastosta lainannut ja lukenut Platonin teoksia etsiessään omaa uraansa. Ja pohtinut samalla sitä, että kirjojen suuret fi losofi t olivat kävelleet samoilla kaduilla kuin hän nyt Suomen pääministerinä. Kirjastolaitoksen suurin vaikuttavuus onkin siinä, että se on tehokas työkalu demokraattiselle sivistysyhteiskunnalle ja että se antaa kaikille mahdollisuuden kasvaa ihmisenä.

FT Jarmo Saarti on Kuopion yliopiston kirjaston johtaja ja vuoden 2007 alusta Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtaja.

Linkkejä

Suomessa julkaistu kirjallisuus lajeittain


< edellinen sivu | seuraava sivu >

Jarmo Saarti

Tämän sivun URL : http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/62006/kirjastottietoyhteiskunnanvaikuttajina/kirjastottietoyhteiskunnanvaikuttajinasivu3.html