Kellarista vintille

Havainto ja tulkinta

Jonkinlaisena analogiana Wackenroderin innolle voisi tieteessä pitää Christian Mayerin tapausta. Törmäsin Mayeriin tutkiessani, miten muusikko ja säveltäjä William Herschelistä tuli tiedemies. Mayerin teos Gründliche Vertheidigung neuer Beobachtungen von Fixsterntrabanten, welche zu Mannheim auf der kurfürstlichen Sternwarte entdecket worden sind vuodelta 1778 löytyy Kansalliskirjastosta. Tuossa teoksessa Mayer väittää löytäneensä yli 100 seuralaista kiintotähdiltä ja joka heti tulkittiin siten, että hän väitti löytäneensä tuollaisen määrän uusia planeettoja. Tätä pidettiin naurettavana.

Tämä on syytä muistaa, kun puhutaan Herschelin Uranuksen löydöstä, joka tapahtui juuri tuollaisia ns. kaksoistähtiä tutkiessa vain kolme vuotta myöhemmin. Herschel oli saksalainen ja mahdollisesti tunsi kohun, joka pyöri Mayerin ympärillä. Julkaistuaan merkittävän luettelon kaksoistähdistä - siis juuri noista "trabanteista" - Herschel painoi Mayerin unohduksiin. Kirjastossamme olevasta Mayerin kappaleesta kuitenkin voi havaita innostuksen, fantasian voiman ja nyt voimme todeta, miten oikeassa hän oli. Planeettoja onkin tähtien ympärillä ja niitä on löytynyt jo yli sata.

Onnettomuudekseen Mayer valitsi parhaimmaksi esimerkiksi Arkturuksen, jonka ympärillä tähdet näyttivät nopeasti liikkuvan. Kirja päättyy kauniiseen kuvaan noista tähdistä. Havainto oli oikea, mutta onkin niin, että Arkturuksen ominaisliike (sen meille näkyvä liike tähtien suhteen - Arkturushan on hyvin lähellä) on varsin suuri. Tähdet näyttivät liikkuvan, mutta ei siksi, että ne kiertäisivät kirkkainta tähteä. Moni muu esimerkki oli kuitenkin oikea. Virhe vain muistetaan helpommin.

Wackenroderin ja Mayerin teoksia on hauska lukea niissä olevan innostuksen vuoksi. Selvästi jotain on muuttumassa. Tuo innostus myös vaikuttaa. Epäselväksi on jäänyt miten paljon Mayer vaikutti Herscheliin ja koko uuden systemaattisen havainnoinnin alkuun.

Samalla tavoin epäselvää on (vai onko?) miten 1960-luvun lopun innokas toiminta taiteessa vaikutti tieteeseen ja tutkimukseen. Eräänä ilmiönä näkisin muutoksiin kohdistuvan tutkimuksen. Olivathan nuo yhteisöön (systeemiin) kohdistuvat väitteet aika rajuja. Näin taisikin syntyä "akkulturaatio" tutkimusta. Tuo sanahan syntyi juuri noihin aikoihin.

Avajaisissa musisoiva duo synnytti mielikuvia agraarisista lehmipaimenista, jotka yht'äkkiä ovat keskellä urbaania maisemaa. Sen teki Appe Vanajaksen äkillinen huudahdus, suora viittaus Renegades -yhtyeen "Cadillac" kappaleeseen. Itse näyttelyn sisältö puolestaan, vaikka sijaitseekin kellarissa, on näyttelypaikkansa vuoksi nyt päässyt maantasoon tai suorastaan vintille, jossa kirjaston avokokoelman tähtiä koskeva kirjallisuus on.

Professori emeritus Lauri Anttila on kuvataiteilija.

< edellinen sivu | seuraava sivu >

Lauri Anttila