Rakas vihattu Ateena!
Otteita suomalaisen tutkijan Wilhelm Laguksen elämästä
Näyttely Kansalliskirjaston Galleriassa
Avoinna ma-pe 9-20, la 9-16. Vapaa pääsy 14.12.2007 – 26.3.2008
Tämä Suomen Ateenan-instituutin tuottama näyttely kertoo suomalaisen tutkijan Wilhelm Laguksen (1821–1909) elämästä ja toiminnasta keskittyen erityisesti hänen tutkimusmat-kaansa Odessaan, Ateenaan ja Wieniin vuosina 1850–1854. Matkan tarkoitus oli tutkia skyyttien historiaa ja kreikkalaisen kulttuurin leviämistä Etelä-Venäjälle filologisten, histo-riallisten ja arkeologisten lähteiden valossa. Palattuaan Suomeen Lagus toimi Helsingissä Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston Itämaiden kirjallisuuden ja myöhemmin Kreikan kirjalli-suuden professorina, vararehtorina ja rehtorina sekä lopulta raha- ja mitalikokoelman johta-jana.
Wilhelm Lagus oli ensimmäinen suomalainen tutkija, joka vietti Ateenassa pidemmän ajan-jakson – hieman yli vuoden. Laguksen seikkaperäisesti kirjoittama päiväkirja sekä laaja kir-jeenvaihto Suomeen dokumentoivat hyvin Laguksen tutkimusmatkan ja erityisesti hänen oleskelunsa Ateenassa. Hyvin kielitaitoisena ihmisenä Lagus oppi Ateenassa nykykreikkaa. Hän on taitava ja yksityiskohtainen – joskin myös kriittinen – Ateenan yliopiston, Venäjän ja Ruotsin lähetystöjen ja arkielämän kuvaaja. Hänen käsikirjoitustensa avulla pystytään muodostamaan ainutkertainen kuva erään suomalaisen kokemuksista 1800-luvun puolivä-lissä vielä melko itämaisessa Ateenassa ja Kreikassa.
Näyttely kertoo Wilhelm Laguksen lennokkaasta älystä ja monipuolisesta tutkimuksesta. Hän lähti matkaan Kreikan kirjallisuuden dosenttina, mutta päätti Ateenassa panostaa Kei-sarillisen Aleksanterin Yliopiston Itämaiden kirjallisuuden professuurin hakuun edellisen viranhaltijan G. A. Wallinin yllättäen kuoltua. Lagus oli jo opiskeluaikanaan oppinut arabi-aa, hepreaa ja hieman persiaa, ja häneltä puuttui ainoastaan turkin taito ollakseen pätevä ha-kemaan kyseistä virkaa. Ateenassa hän ryhtyi opiskelemaan turkkia omin päin, mutta muutti jonkin ajan kuluttua Wieniin, jossa hän väitteli aiemmin tuntemattomaan turkkilaiseen käsi-kirjoitukseen liittyen.
Professorina Helsingissä Lagus omistautui aluksi orientalistiikkaan ja julkaisi mm. uraauur-tavan arabian oppikirjan sekä kirjoitti nykypersian kieliopin, jota tosin ei koskaan painettu. Mainitsemisen arvoinen on myös hänen suomalaisen assyriologian kannalta perustavanlaa-tuinen työnsä.
Koko elämänsä ajan Laguksen erityisinä kiinnostuksen kohteina olivat historia ja numisma-tiikka. Jo tutkimusmatkansa aikana hän julkaisi venäjäksi teoksen Kaarle XII:n pakomatkas-ta Pultavasta Benderiin sekä tutkielman nykykreikaksi kreikkalaisten historiasta Etelä-Venäjällä antiikista omaan aikaansa. Myöhemmällä iällään hänellä oli enemmän aikaa omistautua historiaan, ja hän julkaisi mm. Porthanin ja Mathias Caloniuksen välisen kir-jeenvaihdon sekä rekonstruoi yliopiston Turun palossa tuhoutuneen opiskelijamatrikkelin. Hänen numismatiikan alan kolmiosainen Numismatiska anteckningar on sekin merkittävä tutkimustoimintaan liittyvä suurtyö.
Rehtorikaudellaan Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa Wilhelm Laguksen tehtäviin kuului järjestää lukuisia juhlia Venäjän keisarihuoneen kunniaksi, ja näissä merkeissä hän osallistui aktiivisesti yliopisto-opiskelijoiden laulutervehdystradition kehittämiseen ja jopa Muntra Musikanter -seuran (MM) luomiseen. Lagus aateloitiin 1880 ja vuonna 1883 hän sai valtioneuvoksen arvon. Hän oli lukuisten tieteellisten seurojen jäsen, mm. Suomen Tiede-seuran puheenjohtaja ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen, Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran perustajajäsen.
Näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Suomen Ateenan-instituutin johtaja (2004–2007), professori Björn Forsén, tutkija Pia Österman ja Suomen Ateenan-instituutin asiamies Marjaana Vesterinen. Näyttelyarkkitehtina on toiminut Marjaana Kinnermä. Näyt-tely, joka oli esillä Ateenassa lokakuussa, on kuvitettu kuvin, kartoin, kirjoin ja käsikirjoi-tuksin kreikkalaisista arkistoista sekä Kansalliskirjaston ja Åbo Akademin kokoelmista.
Näyttelyä ovat tukeneet Helsingin yliopisto, Kansalliskirjasto, Niilo Helanderin säätiö, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Svenska Kulturfonden, William Thurings stiftelse, Bang & Bonsomer, ECH Invest, Ensto, Halva, Mercantile Group, Anders Ahlqvist, Krister Ahlström, Fredrik Fazer, Ilkka Herlin, Magnus von Knorring, Ann von Rettig ja Rafaela Seppälä.
