Portti pohjoiseen
Heli Saarinen
Kaukana reuna-alueilla on aina tiedetty, että ihmiset tarvitsevat toisiaan. Lapin luonto on lumoava, mutta olosuhteet haastavia yksin yrittäville. Kirjastokentällä yhteistyön tarve on ollut sitä polttavampi mitä pienemmästä yksiköstä on kysymys, varsinkin, jos se vielä toimii monen tunturin takana. Yleisten kirjastojen puolella maakuntakirjasto on toiminut kokoavana laitoksena kokonaisen sukupolven ajan, sillä Lappiin perustettiin oma maakunnallinen keskuskirjasto jo vuonna 1965.
Korkeakoulukirjastoja maakuntaan saatiinkin vasta yliopiston myötä 1970-luvulla ja ammattikorkeakoulujen perustamisen yhteydessä 1990-luvulla. Koska kaikki kolme aloittivat varsin pienillä voimavaroilla, yhteistyösuhteet olemassa olevaan kirjastoverkkoon syntyivät luonnostaan tuttujen ihmisten kautta. Mutta osoittautui, etteivät yhteistyön polut kuitenkaan ole aina ihan helppokulkuisia.
Tekniikan tuulimyllyt
Lapissa ensimmäinen yliopistonkirjaston ja maakunnan yleisten kirjastojen suunnitelma yhteisen, tietotekniikkaan perustuvan verkon perustamisesta julkaistiin jo vuonna 1987. Tavoite jäi haaveeksi, sillä koko maan yliopistoille ostettiinkin oma järjestelmä, johon ei muilla ollut asiaa. Eivätkä yleisten kirjastojen sektorille hankitut koneet suostuneet puhumaan samaa kieltä yliopiston laitteiden kanssa vaikka humanistitädit kuinka maanittelivat.
Ammattikorkeakoulujen kanssa alku sujui hienosti. Lapin molempien ammattikorkeakoulujen hallinnollinen tausta on kunnallinen, mistä seurasi luonteva yhteys koulun sijaintipaikan ja kaupunginkirjaston kanssa. Uudet amk-kirjastot muodostivat ensimmäisinä vuosinaan miniverkon yleisten kirjastojen kanssa. Se hyödytti molempia, sillä asiakaskuntakin oli yhteinen. Ilo ei kuitenkaan kestänyt pitkään, sillä korkeakoulukirjastot päättivätkin liittoutua keskenään ja hankkivat saman tietojärjestelmän yliopistojen kanssa. Ja taas avautui railo yleisiin kirjastoihin. Puhumattomuus laajeni. Koneiden välillä, ei ihmisten, luojan kiitos.
Per aspera
Sillä välin kun koneet pitivät keskinäistä mykkäkoulua, kirjastonhoitajat kokoontuivat keskustelemaan. Tapaamisia järjestettiin sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnan tasolla. Rovaniemen kirjastot päättivät pitää yhtä ja liittoutuivat lisäksi oululaisten kanssa suuressa evaluaatioprojektissa. Kolmimastoinen Parkki kokosi purjeidensa alle yleisiä ja tieteellisiä kirjastoja kapteeninaan Oulun yliopiston kirjastotieteen laitos ja ehti kolmivuotisen (2001–2003) purjehduksensa aikana laskea vankan perustan yhteisissä hankkeissa työskentelylle. Havaittiin suurella joukolla, miten innostavaa on tavata erilaisissa kirjastoissa työskenteleviä ja miten paljon yhteisiä pulmia onkaan ratkottavana. Ja miten ne ratkeavat porukalla mietittäessä.
Samaan aikaan etelässä Kansalliskirjasto oli syttynyt kirjastoportaali-idealle, ja teki tarmokkaasti työtä soveltuvan tekniikan hankkimiseksi Suomeen. Kun pohjoisessakin oli jo ehditty ruveta suunnittelemaan vastaavanlaisia järjestelmiä, päättivät pohjanakat, että nyt ei kavereita jätetä. Pohjoisten korkeakoulujen ja yleisten kirjastojen edustajien on pidettävä yhtä ja saatava myös etelä ymmärtämään tarpeet. Lähdettiin kuninkaisiin.
Kansalliskirjastosta löytyi avarakatseisia ja vaikutusvaltaisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa käynnistettiin keskustelut yhteisellä tekniikalla rakennettavista ja siis keskenään puheväleissä pysyvistä järjestelmistä. Päätettiin saada aikaan portaali, joka kokoaisi samalle tarjottimelle sekä yleisten että ammattikorkeakoulujen ja yliopistonkirjastojen aineistot. Tekniikan oli määrä lopultakin taipua kirjastonhoitajattarien hentoisissa käsissä.
... ad astra
Pohjanportiksi nimitetään revontulten laajaa kaari-ilmiötä. Se sopi pohjoisen kirjastonhoitajille esikuvaksi, taivaan korkeuteen oli tähtäys, vähempi ei riittänyt. Kovin kuoppainen oli silti taivastiekin, mutta lopulta eri toimijoiden yhteinen tahtotila selätti koneiden vastahakoisuuden. Pohjanportin avajaisia pidettiin 1.11.2005 klo 11.00, samanaikaisesti Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Pohjanportti on kymmenen kirjaston komea yhteissaavutus, jolla Pohjois-Suomen isojen kirjastojen resurssit tarjotaan asiakkaille yhden luukun kautta. Mukana perustamisvaiheessa olivat Kajaanista ja Oulusta maakuntakirjastot sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopiston kirjastot, Lapista yliopiston ja ammattikorkeakoulun kirjastojen lisäksi koko Lapin kirjasto -ryhmä, jossa silloin oli 15 jäsentä, kuntien, oppilaitosten ja museoiden kirjastoja. Se kymmenes tärkeä osapuoli oli Kansalliskirjasto, jonka suojissa ja myötävaikutuksella Pohjanportin tekniikka oli järjestetty yhteensopivaksi korkeakoulujen Nelli-portaaleiden kanssa.
Kuluneiden vuosien myötä Pohjanporttiin on liitetty lisää jäseniä. Tällä hetkellä siihen kuuluvat kaikki Lapin kirjastot ja laaja joukko kirjastoja Oulun läänistä.
Lisää työtä tiedossa
Pohjanakkojen kunnianhimo ei lopu kesken. Oikeastaan jo Pohjanporttia suunniteltaessa päämääränä oli samanlainen, asiakkaille yhteiseltä näyttävä kirjastopalvelu, kuin mihin Lapin kirjasto oli keskinäisessä yhteistyössään jo yltänyt.
Niin pitkälle ei vielä ole päästy, tekniikka hangoittelee. Yleisille kirjastoille on ollut pettymys, että korkeakoulukirjastot kehittivät yhteisen Pohjanportin rinnalla myös omat Nelli-portaalit. On toki ymmärrettävää, että kynnyskysymykseksi kasvanut e-aineistojen erilainen saatavuus kirjastosektoreilla on ohjannut korkeakoulukirjastoja kansallisesti yhteen ruotuun, mutta samalla se on merkinnyt, että kehittämisen voimavaroja on näin jouduttu sitomaan päällekkäisiin toimintoihin.
Yhteisessä verkostossa toimimisen hyödyt ovat kuitenkin kaikille niin ilmeiset, että kyllä teknologia tässäkin asiassa saadaan vielä taipumaan kirjastonhoitajien rautaisen tahdonvoiman alle. Ja henkilöiden välinen verkkohan kyllä toimii mitä mainioimmin.
Kirjoittaja on Lapin maakuntakirjaston johtaja
Pohjanportti
• Kehittämisprojekti 2003–2007
• Avattu 1.11.2005
• Jäseniä syksyllä 2007 perustajakirjastojen lisäksi kaikki muut Lapin kirjastot, Karpalo-kirjastot, Outi-kirjastot, Nelinetti Raahen seudun kirjastot, Kiri-kimppa, Kuusamon kaupunginkirjasto, Diak–Diana, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kirjastotietokanta – Colibri ja Tiekkö-kirjastot.
• Palvelut:
monihaku
asiakastoiminen etälainaus suoraan asiakkaan postilaatikkoon (Rovaniemi-Oulu-Kajaani)
kirjaston asiakkuuteen perustuva tunnistautuminen
• Työn alla:
FinElib-aineistojen etäkäyttö toiminnassa Oulun maakuntakirjastossa 1.11.2007 alkaen, toteutetaan Lapin maakuntakirjastossa vuoden 2007 loppuun mennessä.
