Nimensä veroinen FinELib!
FinELibistä on muotoutumassa todellinen kansallinen elektroninen kirjasto. Yleisten kirjastojen tavoite on, että kansalainen pääsee tähän kirjastoon minkä tahansa kunnankirjaston asiakkaana.
Yleiset kirjastot ovat olleet FinELibin, Kansallisen Elektronisen kirjaston, jäseniä vuodesta 2001. Jäsenyyden alkuvuosina kirjastot pääsivät tutustumaan FinELib-palveluyksikön hyvin organisoituun työhön verkkoaineistojen hankinnassa. Samalla kun FinELib neuvotteli tietokantojen sopimusehtoja yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille, neuvottelut käytiin myös yleisiä kirjastoja varten.
Nelli-tiedonhakuportaalin ylläpidosta ja kehittämisestä on kasvanut FinELibin toinen, yleisiä kirjastoja suuresti hyödyttävä palvelu. Muun muassa lisensioituihin verkkoaineistoihin pääsee kätevästi juuri tiedonhakuportaalin kautta.
Perusaineistot
FinELib käynnisti keväällä 2006 hankkeen, jonka tehtävänä oli nimetä eri kirjastosektoreille niin sanotut perusaineistot. Tarkoitus oli, että yleisten kirjastojen osalta perusaineistojen nimeäminen merkitsisi mahdollisuutta neuvotella keskitetystä rahoituksesta. Tämä olisi uutta yleisille kirjastoille, sillä ne eivät toistaiseksi ole saaneet valtion avustusta e-aineistojen hankintaan, toisin kuin yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Yleisten kirjastojen asiantuntijaryhmän jäseniä pyydettiin vastaamaan kyselyyn elo-syyskuun vaihteessa 2006. Kyselyllä kartoitettiin yleisten kirjastojen tärkeimpiä elektronisia aineistoja – ei sitä, mitä kirjastoihin nyt on pystytty hankkimaan, vaan sitä, mitä kirjastoissa tulisi olla. Eniten kannatusta saivat odotetusti kotimaiset aineistot.
Eri kirjastosektoreita edustanut perusaineistot -työryhmä nimesi ehdotusten pohjalta eri kirjastosektoreiden perusaineistot. Samalla arvioitiin sitä, millä perusteilla niille voitaisiin esittää keskitettyä rahoitusta. Työ saatiin valmiiksi keväällä 2007. Yleisten kirjastojen osalta kantavana ajatuksena oli tasapuolisen tiedonsaannin parantaminen koko maassa. Siksi yleiset kirjastot esittävät 100 %:n rahoitusta perusaineistoille, sillä kuntien mahdollisuudet hankkia digitaalisia aineistoja vaihtelevat suuresti eri puolilla maata. Perusaineistoja voisivat hyödyntää kaikki kansalaiset kaikkialla Suomessa kotikirjastoissaan. Tulevaisuuden tavoitteena on mahdollisuus käyttää perusaineistoja myös kotikoneilta. Kyse on ennen kaikkea alueellisesta tasa-arvosta, syrjäytymisen ehkäisystä sekä kansalaisten oikeudesta luotettavaan tietoon, joka on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi lakitietoon ja terveyteen liittyvissä asioissa.
Perusaineistojen hankkimista on lobattu monille tahoille, erityisesti yleisten kirjastojen osalta asiasta on tiedotettu tiedotusvälineille ja opetusministeriölle. Yleiset kirjastot vetoavat voimakkaasti perusaineistojen saatavuuden varmistamisen puolesta. Perusaineistojen avulla voitaisiin suhteellisen pienellä rahalla edistää merkittävästi suomalaisen tietoyhteiskunnan toteutumista.
Pohjanportti – pohjoisten kirjastojen yhteinen tiedonhakuportaali
Alueellisten Nelli-portaalien totetuttaminen edellyttää toimivaa yhteistyötä Kansalliskirjaston Nelli-toimiston ja mukana olevien kirjastojen kesken. Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on pohjoisten kirjastojen tiedonhakuportaali Pohjanportti. Palvelun suunnittelu aloitettiin vuonna 2001 ja mukana olivat maakuntakirjastot, ammattikorkeakoulujen kirjastot sekä yliopiston kirjastot Kajaanista, Oulusta ja Rovaniemeltä. Pohjanportti on ensimmäinen alueellinen yleisten kirjastojen portaali, joka hyödyntää kansallisen Nelli-portaalin palveluja..
Pohjanportin kautta asiakkaan on helppo tehdä tiedonhakuja yhdellä kertaa useasta eri tietokannasta. Asiakas voi palveluun kirjauduttuaan luoda omia tietokantaryhmiä usein käyttämistään tietokannoista sekä tallentaa löytämiään viitteitä myöhempää käyttöä varten. Kirjauduttaessa käytetään kirjastokortin numeroa ja kirjastosta saatua salanumeroa.
Pohjanportin uutena ominaisuutena Oulun kaupunginkirjaston asiakkaat ovat marraskuun alusta lähtien voineet etäkäyttää seitsemää tietokantaa muualtakin kuin kirjastojen asiakaspäätteiltä. Vuoden lopussa etäkäyttö mahdollistuu myös Rovaniemen kaupunginkirjaston asiakkaille.
Yksi Pohjanportti-yhteistyön muoto on etälainaus. Kajaanin, Oulun ja Rovaniemen maakuntakirjastojen asiakkaat voivat etälainata em. maakuntakirjastojen olevaa aineistoa. Etälaina toimitetaan asiakkaalle postitse.
Portaaleissa yhdistyvät mukana olevien kirjastojen paikallinen työ sekä FinELibin aineistohankintatiimin ja Nelli-toimiston kansallinen ja koordinoiva panos. Pohjanportti-palvelua rakennettaessa verkostoituminen on ollut helppoa Nelli-toimiston järjestämien koulutusten kautta. Myös Pohjanportin esite on sovellettu Nelli- palvelun perusesitteestä.
FinELib kiinnostaa kansainvälisesti
Lisensiointi- ja Nelli-palveluiden ulottaminen kansallisella tasolla myös yleisiin kirjastoihin herätti syyskuussa kiinnostusta Euroopan yleisten kirjastojen hallintoviranomaisten konferenssissa Madridissa.
Kansalliskirjaston tarjoamiin keskitettyihin palveluihin suunnattu valtion rahoitus kertoo periaatteellisesta kannanotosta, jolla kunnallisille kirjastoille tarjotaan niiden tarvitsemia palveluita osana koko kansallista kirjastoverkkoa. Muualla Euroopassa yleiset kirjastot eivät yleensä kuulu samaan konsortioon kuin muut kirjastosektorit, eikä Nelli-portaalin kaltaisia eri kirjastotyypeille samanlaisia palveluita ole tarjolla, ainakaan keskitetysti hoidettuina, muissa Euroopan maissa.
Erityisesti Tanskan, Ruotsin ja Hollannin kirjastoviranomaiset pitivät Suomen mallia toimivana ja tavoittelemisen arvoisena. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa yleisten kirjastojen kansalliset
lisensiointitehtävät on annettu tiettyjen kunnallisten kirjastojen hoidettaviksi, jolloin e-aineistojen hankintaan liittyvää erityisosaamista on pienessä maassa kehitettävä ja pidettävä yllä useassa organisaatiossa.
Yleisten kirjastojen kannalta FinELib-palvelut ovat Kansalliskirjaston palveluista tärkeimpiä. Kirjastot edellyttävät, että FinELib-palvelut säilytetään ja palvelun resurssit turvataan myös tulevaisuudessa.
Keskitetyn aineistonhankinnan edut : FinELibin kautta erityisosaamista kaikkien kirjastojen käyttöön
• lisenssineuvottelut vievät aikaa ja edellyttävät erityisosaamista
• turvalliset sopimukset ja lainopillinen tuki
• keskitetystä palvelusta tuloksia, joita yksittäiset kirjastot eivät yksin neuvottelemalla saisi
• kotimaiset palveluntuottajat pitävät FinELibiä luotettavana kumppanina, minkä vuoksi aineistoja on saatu ison konsortion käyttöön
• koulutus ja koulutusmateriaalit ovat tärkeitä oppimisen ja markkinoinnin edistäjinä
• perusaineistotyö tiedollisen tasa-arvon edistäjänä merkittävä
Soile Hirvasniemi, Oulun kaupunginkirjasto
Päivi Jokitalo, Kansalliskirjasto
Mira Jurvansuu, Oulun kaupunginkirjasto
Pirjo Lipasti, Helsingin kaupunginkirjasto
Mervi Pekkala, Oulun kaupunginkirjasto
