Kartografian kansainvälinen konferenssi 2007
Anna-Maija Pietilä
Kartografian historian 22. kansainvälinen kongressi pidettiin 8.-13. heinäkuuta 2007 Bernissä, Sveitsissä. Osallistujia oli 38 maasta yhteensä 270. Ennen varsinaista kongressia oli 7.7. kahden kansainvälisen ISCM (International Society of Curators of Early Maps ) ja ICA (International Cartographic Association) järjestöjen kokoukset. ISCM kokouksessa keskustelimme historiallisten karttojen digitoinnista ja internetissä olevista historiallisista kartoista karttakirjastonhoitajien työn kannalta. ICA kokouksessa käsiteltiin kartografian historian opettamista.
Uusia mahdollisuuksia tutkimustyöhön esitti espanjalainen Alberto Wyttenbach (Universidad Politécnica de Madrid). Hänen ryhmänsä on kehittänyt ohjelman, jonka avulla eri maiden kokoelmissa olevat Kanarian saarten digitoidut kartat voidaan linkittää toisiinsa. Tutkijan mahdollisuudet käyttää eri kirjastojen karttakokoelmia laajenevat siten huomattavasti. Alankomaalaiset ovat Utrechtin yliopistossa Elger Heeren (Rijkuniversiteit Utrecht) johdolla keskittyneet verkossa olevien karttojen laatuun, "How Do Users of Old Maps Relate to the New Digital Technologies?" Eri resoluutioiden ilmaiseminen digitaalisten karttojen yhteydessä on tärkeä tieto tutkijalle.
Verkossa olevien karttojen käyttö on heikon resoluution takia usein mahdotonta. Sen vuoksi alkuperäistä aineistoa ei korvaa digitoitu kartta. Korkean resoluution kartan lisäksi tutkija tarvitsee suuren kuvaruudun.
Kartografian historian opettamisesta Dr. Paul van den Brink Alankomaista kertoi, miten webissä olevia karttoja ja tietokantoja on mahdollista käyttää eri kurssien yhteydessä. Hän vertaili eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia kartografian historian alan tietokantoja. Kreikkalainen professori Evangelos Livieratos kuvasi, miten opiskelijat keräävät informaatiota verkosta ja muokkaavat sitä omiin tarkoituksiinsa. Kartografian historian syvempi sisäistäminen edellyttää kuitenkin sekä alkuperäisen aineiston että verkossa olevan tiedon yhteiskäyttöä. Opiskelijat voivat hyödyntää eri tekniikoita perinteisten tutkimusmetodien rinnalla. Kartografien tekemiä karttoja samalta alueelta voi verrata toisiinsa eri vuosisatoina ja siten selvittää esimerkiksi mitkä projektiot ovat kätkeytyneet karttoihin eri aikoina.
Internetin avulla voi herättää mielenkiinnon kartografiaan ja historiallisiin karttoihin ja tarjota tietoa vanhojen karttojen tekijöistä, heidän innovaatioistaan ja karttojen käytöstä. Web tarjoaa uusia ratkaisuja bibliografioiden, faksimilelaitosten ja eri aikakaudelta olevien luetteloiden käytössä. Karttojen kautta voi luentojen yhteydessä esitellä opiskelijoille eri aiheita, esimerkiksi keskiajan merikarttojen käyttöä löytöretkeilijöiden matkoilla tai renessanssi ja edistyminen kartografiassa 1400–1500-luvulla.
Digikopiot säästävät alkuperäisaineistoa ja karttakokoelmien täydentämiseen digitoiti tuo uusia mahdollisuuksia. Puheeksi tuli myös mitä asioita karttaluetteloissa toivotaan olevan ja kuinka eri tavoin karttojen keräilijät, tutkijat ja opiskelijat osaavat hyödyntää luetteloita.
Juhlallisten avajaisten jälkeen ensimmäisen päivän istunnot keskittyivät Sveitsin kartoituksen historiaan. Sveitsiläisestä kartografista Ferdinand Rudolf Hasslerista (1770–1843) oli näyttely ja useita esitelmiä. Hasslerilla oli suuri merkitys historiallisessa kartografiassa topografina, painomittojen standardisoijana, poliittisena ajattelijana sekä tutkimusmatkailijana. Sveitsin tasavallan kriisiaikoina Hassler matkusti 1805 Amerikkaan, Philadelphiaan. Hän oli ensimmäisiä Yhdysvaltojen itärannikon kartoittajia presidentti Thomas Jeffersonin aikana. Hassler opetti matematiikkaa sekä luonnonfilosofiaa eri yliopistoissa.
Muita kongressin teemoja olivat koulukartografian kehittyminen eri maissa, digitaalisten karttojen analyysi, kartografisen tutkimisen lähdeanalyysi sekä karttojen bibliografiointi. Bibliografioita pidetään tärkeinä karttojen tutkimisen välineinä ja niiden yksityiskohtaista kuvailua korostettiin. Kartta on historiallinen dokumentti tietystä alueesta, ajasta ja historiallisesta tilanteesta. Tutkimuskohteen lisäksi karttabibliografia antaa tietoa arkiston/laitoksen kokoelmasta. Kartat selventävät osaltaan alueen, kulttuurin ja ideologisten ajatusten suhteita.
Keskiajan karttahistorian esityksissä tuotiin esille mm. geometriset projektiot ja keskiajan maailmankuva. Yhdysvaltalainen professori Jeffrey Jaynes esitteli tekstin ja kuvan uskonnollisia merkityksiä keskiaikaisissa maailmankartoissa. Kristinuskon ja islamin vaikutukset ovat selvästi havaittavissa 1000–1500-luvun maailmankartoissa ja niistä käy ilmi kristinuskon vaikutuspiirissä olleen maantieteellisen alueen laajuus. Keskiajan kartoissa on paljon Raamatun lauseiden siteerauksia, pyhiin miehiin ja pyhiin paikkoihin liittyviä merkintöjä sekä kansatietoutta.
Arabialaista maailmankuvaa ovat latinankielisten käännösten ansiosta selventäneet 800–1100 -lukujen arabialaiset kartat, jotka tutkijoiden mukaan ovat kreikkalaisista malleista lähtöisin; esimerkiksi ilmansuuntien kuvaus liittyy juuri arabialaisten ja eurooppalaisten laatimien karttojen eroavuuksiin.
Useiden mielenkiintoisten esitelmien lisäksi kongressiin osallistujille oli järjestetty vierailuja Sveitsin liittovaltion arkistoon, Bernin kaupungin- ja yliopiston kirjastoihin sekä Alppimuseoon. Konferenssin www-sivut sekä valokuvat löytyvät osoitteesta: http://www.ichc2007.ch/
Anna-Maija Pietilä
Kirjastonhoitaja
Kansalliskirjasto
