Rahaa ja valtaa 1600-luvulla

Esko Rahikainen ja
Mirkka Lappalainen

4. Kirjoitat aatelin sisällä käydyn valtataistelun armottomuudesta. Käyttikö kuningas ja hänen lähipiirinsä tätä poliittisesti hyväkseen? Miten rinnastaisit 2000-luvun alun Suomessa käytävää valtataistelua 1600-luvun vastaavaan?

- Käytti tietenkin hyväkseen - itsevaltiuden luominen Ruotsissa 1600-luvun lopussa perustui juuri siihen, että kuningas käytti hyväkseen aatelin sisäistä hajanaisuutta ja alempien ryhmien tyytymättömyyttä.
- Vaikka sääty-yhteiskunta on kadonnut, poliittisen vehkeilyn perussäännöt eivät ole muuttuneet.

5. Maaherra Lorentz Creutzin mainitset saaneen synkkää mainetta myös noitien vainoa jana. Voitko kertoa jonkun esimerkin. Perustuiko tällainen vainoaminen todella taikauskoon vai oliko takana muita vaikuttimia.

Lorentz Creutz toteutti Ruotsin verisimmät noituustutkinnat Taalainmaalla 1660-luvun lopulla, mutta hysteria oli kansasta lähtöisin ja komissio lähti paikalle "rauhoittelemaan", ts. estämään lynkkaustunnelmat. Tosin Lorentz Creutz kyllä uskoi noituuteen, toisin kuin monet muut, ja halusi pelastaa Ruotsin paholaisen otteelta.

6. Creutz oli myös laivastoamiraalina ja kuoli 1676 Öölannin luona käydyssä meritaistelussa, jossa hänen laivansa Stora Kronan kaatui ja Creutz sekä 800 hengen miehistö hukkui. Vain nelisenkymmentä pelastui. Wikipediassa miestä syytetään surkeasta merimiestaidosta. Voiko tämän rinnastaa Vasa-laivan kaatumiseen, jossa itse alus oli kyllä korea katsoa, mutta kanuunoineen ym. merikelpoisuudeltaan uiva ruumisarkku?

Kronan oli kiikkerä kuten kaikki tuon ajan sotalaivat, ts. painopiste ylhäällä. Se kaatui, koska laiva Lorentz Creutzin käskyn mukaan ilmeisesti käännettiin liian nopeasti. Toisin kuin kelvoton, tunnin pinnalla pysynyt Vasa, Kronan oli sinänsä ihan merikelpoinen. Periaatteessa uppoamisen syy oli sama. Kronan tosin sitten räjähti kaatuessaaan.

7. Millainen on tutkijan kesä pääpiirteissään?

Oletettavasti liiankin työntäyteinen.

< edellinen sivu | seuraava sivu >