Rahaa ja valtaa 1600-luvulla

Esko Rahikainen ja
Mirkka Lappalainen

Kansalliskirjaston kirjailijavieraana oli maaliskuussa FT Mirkka Lappalainen, jonka teos "Maailman painavin raha. Kirjoituksia 1600- luvun pohjolasta" palkittiin vuoden 2006 parhaana tiedekirjana. Palkintoraadissa oli ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm, akatemiaprofessori Riitta Hari sekä professori Kari Immonen. Koska teoksen nimi voi herättää ihmetystä, kysyi Kansalliskirjasto-lehden toimitus Mirkka Lappalaiselta millaisesta rahasta on kysymys ja samalla muutamalla lisäkysymyksellä halusi tutustuttaa lukijaa tutkijan muihinkin ajatuksiin.

1. Paljonko maailman painavin raha painoi, missä sitä valmistettiin ja oliko rahakukkaroa lainkaan?

Suurimmat kupariplooturahat painoivat melkein 20 kg, yleensä niiden paino oli 2-3 kiloa. Rahoja valmistettiin ainakin 1600-luvulla Avestan rahapajassa Ruotsissa, mutta en tiedä tehtiinkö joskus myös muualla. Kuljetustavoista ei minulla ole aavistustakaan. Vaunuilla kuljetettiin ainakin suurempia summia.

2. Mitkä ovat ensimmäisinä mieleen tulevat ajatukset jos vertaa 1600-luvun ja 2000-luvun alun rahoja sekä itse rahataloutta?

1600-luvun metallirahoilla ei ollut nimellisarvoa, vaan rahan arvo perustui siihen käytetyn materiaalin hintaan. Kupariplootut olivat älyttömän kokoisia, koska kupari oli "liian" halpaa. Kultarahat taas olivat pieniä, koska kulta oli hyvin arvokas metalli.

1600-luvulla ryhdyttiin Ruotsissa, osin juuri plootujen käyttökelvottomuuden takia, käyttämään Euroopan ensimmäisiä pankkiseteleitä.

Kaikenlaista "modernia" keinottelua on kyllä esiintynyt ennenkin, 1600-luvun Ruotsissa keinoteltiin Avestan kuparinpuhdistamon ns. luottoseteleillä, ja Euroopassa taas tulppaanisipulien hinta riistäytyi käsistä ja aiheutti lopulta suuren romahduksen.

3. Olet tutkinut erityisesti Creutzien aatelissukua ja todennut että he verkostoineen käytännössä hallitsivat paitsi Ruotsin tärkeintä teollisuudenalaa vuorityötä, niin myös koko Etelä-Suomea. Voidaanko Creutzeja todella pitää vahvempina vallankäyttäjinä kuin Suomen muita aatelissukuja. Keitä näistä muista nostaisit erityisesti esille? Olivatko avioliitot yksi keskeinen verkostoja rakentava tekijä omaisuuden ja vallan varmistamiseksi?

Creutzit ja heidän verkostoonsa kuuluvat Flemingit, Berndesit, Wredet ja Duwallit olivat tärkeimpiä "kokonaisuudessaan". Tämä "jengi" muodosti avioliittojen kautta verkoston, joka käytännössä hallitsi Etelä-Suomea ja oli tiukasti kutoutunut vuorityön ympärille.
- Langot ja vävyt olivat tuon ajan aateliskulttuurissa hyvin tärkeitä.
- Naisilla oli oikeus periä maata, mikä vaikutti ruotsalaisen aatelin verkostoluonteeseen. Lisäksi serkusliitot olivat paheksuttuja. Aatelin voima oli nimenomaan verkostoissa.
- Leskinaisilla oli usein tärkeä asema, olivat naimisissa usein monienkin mahtimiesten kanssa ja varakkaita ja haluttuja morsiamia.

< edellinen sivu | seuraava sivu >