Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelma
Eila Kupias
Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelma sisältää yksityishenkilöiden ja yhteisöjen arkistoja, sävellyskäsikirjoituksia ja yksittäisiä käsikirjoituksia, joita järjestetään ja säilytetään tutkimuksen tarpeisiin.
Yksityisarkistot muodostavat kokoelman suurimman ja sisällöltään rikkaan ja monipuolisen kokonaisuuden. Arkistot koostuvat muistiinpanoista, kirjeistä, pöytäkirjoista ja monista muista toiminnan tuloksena syntyneistä asiakirjoista. Asiakirjat kertovat yksittäisen henkilön tai yhteisön historiasta ja kuvastavat toiminnasta syntyneiden asiakirjojen välityksellä myös ympäröivää yhteiskuntaa ja sen osa-alueita.
Kokoelmaa ovat eri aikoina kartuttaneet pääasiallisesti yksityisten henkilöiden, perikuntien tai yhteisöjen antamat lahjoitukset. Lisäksi kirjasto on hankkinut joitakin merkittäviä aineistoja ostamalla. Käsikirjoituskokoelmassa on laajasti eri aihepiireistä ja useilta eri aikakausilta peräisin olevia dokumentteja. Kokoelmaa kartutetaan jatkuvasti suomalaiseen kulttuurihistoriaan, musiikkiin, oppi- ja sivistyshistoriaan sekä Helsingin yliopistoon läheisesti liittyvillä aineistoilla. Tällä hetkellä käsikirjoituskokoelman laajuus on noin 2700 hyllymetriä.
Keskiaikaiset pergamenttifragmentit
Käsikirjoituskokoelmien vanhimpia aineistokokonaisuuksia on arvokas 10 000 keskiaikaisen pergamenttilehden kokoelma, Fragmenta membranea. Kokoelma sisältää pergamenttilehtiä, jotka ovat peräisin katolisen kirkon messuissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa käytetyistä kirjoista. Mukana on myös lehtiä, jotka ovat katkelmia juridiikkaa ja filosofiaa käsittelevistä teoksista. Uskonpuhdistuksen jälkeen 1500-luvun alussa pergamenttilehtiä ryhdyttiin sitomaan voudintilien kansilehdiksi.
Pergamenttilehtiä alettiin irrottaa tilikirjojen kansista Suomen senaatin arkistossa (nykyisin Kansallisarkisto) 1850-luvulla. Myöhemmin lehdet sijoitettiin Kansalliskirjaston, silloisen yliopiston kirjaston kokoelmiin. Pergamenttilehtien järjestämis- ja luettelointityö käynnistyi kirjastossa 1910-luvulla musiikkitieteilijä Toivo Haapasen toimesta. Luettelointityötä ovat jatkaneet tohtori Ilkka Taitto ja tutkija Anja Inkeri Lehtinen. Vuoden 2007 alussa käynnistyi dosentti Tuomas Heikkilän tutkimusryhmän hanke. Tarkoituksena on luetteloida Kansalliskirjaston pergamenttifragmenttimateriaali kokonaisuudessaan tietokantaan ja vertailla vastaavaan pohjoismaiseen materiaaliin.
< edellinen sivu | seuraava sivu >
