Fredrik Cygnaeuksen syntymästä 200 vuotta
Esko Rahikainen
Runoilijana ja kulttuurivaikuttajana
Cygnaeus toimi 1830-luvulla Lauantai-seurassa Snellmanin, Runebergin, Topeliuksen, J. J. Nervanderin ja eräiden muiden tunnettujen nimien rinnalla. Tämä keskusteluseura vaikutti olennaisesti myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustamiseen. Cygnaeus on tunnettu myös runoilijana, mutta sai usein kuulla pilkkaa "korkealentoisista" runoistaan eikä hänen näytelmistäänkään kiitosta juuri kuultu. Kukaan ei silti voi kiistää Fredrik Gygnaeuksen suurta merkitystä kansallisen herätyksen vaikuttajana ja hänen panostaan kirjallisuuden, kuvataiteiden ja teatterin edistämisessä.
Cygnaeuksen dosentinväitöskirja vuodelta 1839 käsitteli Hannibalin merkitystä maailmanhistoriassa. Cygnaeus toimi Aleksanterin yliopiston historian vt. professorina 1848-1853 ja estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina 1854-1867. Tässä ominaisuudessa hän koko asiantuntemuksellaan ja arvovallallaan toistuvasti tuki kansalliskirjailijaamme Aleksis Kiveä ja tämän kirjailijatoimintaa. On kiistatonta, että Cygnaeuksen lehtikirjoitusten ja puhujantaitojen ansiosta studeranden Alexis Stenvall sai 1865 Nummisuutareillaan ja Kullervollaan 2500 markan valtion kirjallisuuspalkinnon, vaikka kilpaan mukaan oli saatu J. L. Runeberg, August Ahlqvist ja J. J. Wecksell. Cygnaeus on siten kuten näytelmän painamiseen rahat lainannut Kaarlo Bergbomkin Nummisuutarien kummina.
Cygnaeuksen ansiosta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran runoustoimikunta päätti marraskuussa 1869 julkaista Seitsemän veljestä -romaanin, joka ilmestyi seuraavan vuoden keväällä. Kirjallisuuden professori August Ahlqvistin asemassa olevaa ja Kiveen kielteisesti suhtautuvaa auktoriteettia vastaan tarvittiin myös vahva vastavoima ja sitä edusti professori Fredrik Cygnaeus. Ilman häntä romaani olisi kenties jäänyt ilmestymättä. Käsikirjoitus on kadonnut tai hävitetty.
Cygnaeus on jäänyt kansamme historiaan myös kuuluisalla Suomen nimi -puheellaan, jonka hän piti Kumpulassa Flooran päivänä 1848. Opinto- ja tutkimusmatkoja Cygnaeus teki mm. Pariisiin ja Roomaan. Näiden kaupunkien kirjastoissa ja arkistoissa hän tutki ja jäljensi tärkeiksi kokemiaan asiakirjoja ja tekstejä, vaikka paavi epäsi häneltä pääsyn Vatikaanin arkistoon. Cygnaeus ehti myös käymään lukuisissa taidekokoelmissa ja teatteriesityksissä. Cygnaeus olikin keskeinen vaikuttaja, että Helsinkiin saatiin kansainvälisen tason teatterirakennus 1860. Sen vihkiäisiin Pacius sävelsi Topeliuksen kirjoittaman Kypron prinsessan, jonka lauluista on jäänyt elämään "Laps' Suomen (alun perin "Hellaan") älä vaihda pois ... ". Cygnaeus oli myös perustamassa ensimmäistä teatterikoulua Helsinkiin.
Suomen taideyhdistyksen - Finska konstföreningenin johtokunnan puheenjohtajana Cygnaeus toimi 1863-1878 ja oli itse merkittävä taidekeräilijä. Hänen taulukokoelmansa Cygnaeuk sen galleriassa muistuttaa yhä tänään kokoajastaan ja tämän elämäntyöstä. Kun Cygnaeus 7.2.1881 kuoli, oli hän saanut valtioneuvoksen arvonimen, jonka hän kiistatta ansaitsi. Sille, joka haluaa lähemmin perehtyä Cygnaeuksen elämän vaiheisiin ja toimintaan, voi suositella Emil Nervanderin kirjoittamaa oivallista biografi aa. Nervanderin toimittama Cygnaeuksen "Samlade arbeten" löytyy Kansalliskirjaston kupolisalin toisen kerroksen koottujen teosten kokoelmasta.
Esko Rahikainen
< edellinen sivu | seuraava sivu >
