Fredrik Cygnaeuksen syntymästä 200 vuotta

Esko Rahikainen

Kansalliskirjaston kupolisalin kattomaalauksissa on hyveiden vertauskuvana lintuja: valppauden kukko, viisauden pöllö, voiman kotka ja laulun joutsen. Kansallisiin herättäjiimme kuuluvan Fredrik Cygnaeuksen nimi juontuukin juuri joutsenesta (lat. cygnus). Suku on lähtöisin Joutsenosta ja sukunimi on vaeltanut kantajiensa myötä Joutseniuksesta Svaneukseen ja viimein Cygnaeukseen.

Fredrik Cygnaeus syntyi 1.4.1807 Hämeenlinnan pappilassa. Isän Zacharias Cygnaeuksen kirkkoherran virka vei pojan seuraavaksi Hollolaan ja näinä lapsuusvuosina Fredrik oppi suomen kielen, jolla oli suuri merkitys hänen myöhemmälle uralleen. Sittemmin poika asui isän piispan viran myötä Porvoossa ja viimein Pietarissa, missä Fredrikin kotiopettajana oli jonkin aikaa kielentutkijana kuuluisuutta saanut Anders Johan Sjögren. Tämä päätyi aikanaan Pietarin tiedeakatemian jäseneksi. Sjögrenin käsikirjoitusaineistoa on Kansalliskirjastoissa sekä Venäjän Tiedeakatemiassa Pietarissa..

Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on Fredrik Cygnaeuksen kirjeenvaihtoa, luentoja kirjallisuushistoriasta, runojen ja näytelmien käsikirjoituksia, puheita, virantoimitukseen liittyvää aineistoa sekä jäljennöksiä historiallisista asiakirjoista - kaikki Cygnaeuksen vankalla, määrätietoisella käsialalla laadittuja. Kirjeitä on erityisen runsaasti J. V. Snellmanilta. Cygnaeus itse on ahkerasti kirjoittanut mm. opiskelutoverilleen ja ystävälleen Lars Isak Ahlstubbelle.

< edellinen sivu | seuraava sivu >