Estetiikkaa ja kirjallisuudentutkimusta arkistojen kätköissä

Oiva Kuisma

Kansalliskirjaston, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran samoin kuin muidenkin tieteellisten ja kulttuuristen yhteisöjen kokoelmat sisältävät suuren määrän julkaisemattomia käsikirjoituksia, joiden sisältöjä ei välttämättä tunneta edes alan tutkijoiden keskuudessa.

Arkistojen kokoelmista löytyy käsin ja koneellisesti kirjoitettuja luentoja, puheita, esseitä, kirjeitä, lausuntoja, kokonaisia teoksia ja julkaistujen teosten käsikirjoituksia korjausversioineen. Tietotekniikan kehittyessä näihin aineistoihin on alettu kiinnittämään kasvavaa huomiota, koska niitä voidaan julkaista sähköisessä muodossa suhteellisen pienillä budjeteilla ja siinä samalla säilyttää tulevien aikojen tutkijoiden käyttöön.

Porthanian estetiikka

Vuonna 2001 julkaistiin Porthan-Seuran toimesta Matti Klingen ja Jukka Sarjalan toimittama käsikirjoitus Porthans manuskript om estetik och den sköna litteraturen. Vaikka Klinge oli viitannut käsikirjoituksen olemassaoloon jo vuosia aikaisemmin (1989: Mikä mies Porthan oli, s. 58-71), oli tekstin sisältö positiivinen yllätys estetiikan oppihistoriaa tuntevillekin. Porthanin kirjalliset harrastukset on aina tunnettu ja tunnustettu, mutta hänen kiinnostuksensa estetiikkaan oli jäänyt vähemmälle huomiolle. Käsikirjoitus on oppihistoriallisesti arvokas pelkästään jo syntyajankohtansa ansiosta, oletettavasti se on peräisin 1790-luvulta. Tuohon aikaan estetiikka akateemisena oppialana oli kansainvälisestikin katsoen vielä hyvin nuori, sillä muodollisesti oppiala sai määrityksensä vasta 1700-luvun puolivälissä Alexander Baumgartenin kirjoituksissa. Baumgartenin ohella Porthan viittaa moniin muihinkin alan auktoriteetteihin, esimerkiksi J. G. Sulzeriin, jonka ensyklopedisella estetiikan ja taiteiden tietosanakirjalla oli suuri merkitys Turun akatemian opetuksessa. Opettajat ja opiskelijat käyttivät sen artikkeleita omien opinnäytetöidensä lähteinä.

Porthanin kirjoituksia samoin kuin hänen oppilaidensa opinnäytetöitä on julkaistu systemaattisesti Porthanin Opera omnia -sarjassa vuodesta 1939 lähtien. Tämä ja muut vastaavat julkaisuprojektit, esimerkiksi Runebergin ja Snellmanin kootut kirjoitukset, herättävät luonnostaan kysymyksen, löytyykö arkistojen kätköistä vielä lisääkin tutkimisen ja julkaisemisen arvoisia käsikirjoituksia. Ainakin estetiikan ja kirjallisuudentutkimuksen kannalta tähän kysymykseen voidaan vastata myöntävästi. Arvokasta julkaisematonta tutkimusaineistoa löytyy esimerkiksi seuraavilta oppihistorian, kirjallisuustieteen ja estetiikan edustajilta: F. M. Franzén (Kansalliskirjasto; Kungliga Biblioteket, Tukholma), Alexander Blomqvist (Kansalliskirjasto), Eliel Aspelin-Haapkylä (SKS), Yrjö Hirn (Kansalliskirjasto) ja K. S. Laurila (SKS). Esitän seuraavassa eräitä huomioita Franzénin ja Blomqvistin julkaisemattomista käsikirjoituksista.

< edellinen sivu | seuraava sivu >