A. J. Sjögrenin tieteellistä arkistoaineistoa Kansalliskirjastossa
Marja Leinonen
Tämän lehden viime vuoden toisessa numerossa oli Michael Branchin artikkeli Anders Johan Sjögrenistä, Pietarin Tiedeakatemiassa toimineesta suomalais-ugrilaisten ja kaukasialaisten kielten tutkijasta ja akateemikosta (1794-1855). Kansalliskirjaston hallussa on Pietarin Tiedeakatemian kirjastosta hankittuja mikrofilmejä, joille on kuvattu osa A. J. Sjögrenin siellä sijaitsevaa tieteellistä arkistoa.
Hankintahistoriaa
A. J. Sjögrenin laajan yksityisen arkiston oli hänen tyttärensä jo aikaisemmin lahjoittanut Helsingin yliopiston kirjastoon, mutta tieteellinen arkisto pysyi Pietarissa (Leningradissa). Ylikirjastonhoitaja Esko Häkli esitti Suomalaisneuvostoliittolaisen tieteellis-teknillisen yhteistoimintakomitean Kirjasto- ja informaatiopalvelutyöryhmälle A. J. Sjögrenin arkistoaineiston hankkimista mikrofi lmeinä Suomeen.
Aineiston valikointiin ryhtyi Suomen etymologisen sanakirjan laatijakunta, suomalaisugrilaisen kielitieteen professorit Aulis J. Joki ja Erkki Itkonen sekä maisteri Reino Peltola. Arkiston sisällöstä oli olemassa tietoja jo varhemmilta fennougristeilta, sillä sitä oli käyty tutkimassa ja luetteloimassa paikan päällä.
Neuvottelut etenivät hiljakseen vuosikausia. Professori Joki ja maisteri Raija Koponen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta matkustivat vuonna 1979 pariksi viikoksi Leningradiin sopimaan kopioitavista dokumenteista. Seuraava vaihe oli turha matka vuonna 1984. Lopulta Neuvostoliiton jo romahtaessa 1991 Raija Koponen sai Leningradissa nähdäkseen arkistoluettelon, josta kopioitavat osat löytyivät ja tilaukset tulivat tehdyiksi. Slaavilaisen kirjaston johtaja Jarmo Suonsyrjä haki sittemmin mikrofi lmit Helsingin yliopiston kirjastoon. Sjögrenin arkistoa ei siis ole kokonaisuudessaan kopioitu, vaan mikrofilmit edustavat erityisesti fennougristeja kiinnostavaa aineistoa.
Mikrofilmien sisällöstä
Mikrofi lmit oli numeroitu yksinkertaisesti numeroin 1-63 sekä kuvattu Pietarin arkiston luetteloiden mukaan. Nyttemmin ne ovat Kansalliskirjastossa saatavissa tunnuksella COLL.209, luettelo 222, Mf.Ms 902-943. Jotkut fi lmit kattavat tietyn kokonaisuuden, jotkut taas on yhdistelty ilmeisesti sattumanvaraisesti. Sjögren itse oli otsikoinut joitakin kokoelmiaan, esimerkiksi Reise von 1827, 1828, 1829, Caucasica 1-2, Walaamitica, Fennica, Ingrica, Morduanica, Livica.
Lukuun ottamatta näitä laajempia kokonaisuuksia aineistosta ei löydy muuta järjestystä kuin suuripiirteinen aikajärjestys, sillä ensimmäiset fi lmit sisältävät dokumentteja, jotka on kerätty 1820-luvulla ja viimeiset ovat vuosilta 1846 ("Laskuja") ja 1846-1848 ("Verschiedene Papiere die Catharinen Gemeinde-Schule in St. Petersburg betreffend") sekä osia Sjögrenin päiväkirjoista vuosilta 1835-1839.
Arkiston sisältö on monipuolinen. Jotkut liittyvät Sjögrenin tutkimussuunnitelmiin, jotka eivät koskaan toteutuneet, kuten suomalaisen kansanrunouden näytteet. Joitakin dokumentteja Sjögren on säilyttänyt varmaankin tunnesyistä ja hengenrakennukseksi, kuten hänen vuonna 1804 10-vuotiaana kopioimansa suomenkieliset virret. Mikrofi lmien lukukelpoisuus vaihtelee suuresti ja käsialoja on monia, ilmeisestikin siksi, että akateemikolla oli kopioimista varten apulaisia ja hän oli saanut tekstejä muualta. Omat tekstinsä Sjögren laati ruotsiksi, saksaksi, latinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Kronikoiden kopiot ovat kirkkoslaavia. Mukana on myös useita luetteloita Sjögrenin jälkeenjääneestä kirjastosta, joka oli aikanaan ainutlaatuisen runsas.
Aineisto voidaan pääosiltaan ryhmitellä seuraavasti:
- Tutkimusmatkat ja niihin liittyvä aineisto
- Oma tuotanto
- Sanastot ja kieliopit
- Lausunnot
- Henkilöhistoria
< edellinen sivu | seuraava sivu >
