Sámegiella, gollegiella - Saamenkielinen kulttuuriperintömme ja sen tallentaminen
Irene Piippola
Kohti yhteispohjoismaista saamelaisbibliografiaa
Kansainvälinen yhteistyö on paitsi luontevaa myös välttämätöntä saamelaisen kulttuuriperinnön tallentamisessa. Saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtakunnan alueella. Sápmi ulottuu Keski-Norjasta ja -Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle.
Opetusministeriö on antanut saamelaiskirjaston tehtäväksi huolehtia "pohjoismaisen saamelaistietokannan ylläpidosta Suomen osalta sekä osallistua muutenkin aihepiiriin liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön". Kirjaston tärkeimmät yhteistyötahot ovat Norjan kansalliskirjaston saamelaisosasto Mo i Ranassa ja saamelainen erikoiskirjasto Kaarasjoella, Ruotsissa saamelaismuseo Ájtten kirjasto ja saamelaiskäräjien kirjastokonsulentti Jokkmokkissa sekä Venäjällä Murmanskin aluekirjasto.
Kirjastojen bibliografi nen yhteistyö on tuottanut yhteisiä pelisääntöjä ja toimintatapoja. Kukin maa merkitsee julkaisutietoihin kansallisten merkintöjen lisäksi ns. Løøvin saamelaisluokituksen (kehittäjänsä Anders Løøvin mukaan), kielikoodin julkaistuille saamenkielille ja saamelaisbibliografi akoodin. Suuri haaste saamelaisbibliografi oille on monikielisen tesauruksen kehittäminen. Tällä hetkellä asiasanoitus tehdään pelkästään valtakielillä.
Se mitä meillä ei ole ja mitä kohti on vuosikymmenet kuroteltu, on saamelaisaineiston yhteisluettelo. Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa aineisto on vapaasti haettavissa internetin välityksellä, Venäjällä kokoelmatiedot ovat haettavissa sähköisesti, mutta tiedot eivät vielä välity kirjaston ulkopuolelle. Nellin Pohjanportti- tiedonhakuportaalin välityksellä tarmokas etsijä saa Pohjoismaiden saamelaistietokannat yhteishakuun, mutta saamelaisbibliografi at eivät ole tutkineet ja kehittäneet luetteloinnin ja formaattien ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta tämän haun pohjaksi. Nykyisellään etsintä tuottaa epäluotettavia ja toisiinsa nähden epäsuhtaisia tuloksia.
Me katsomme kuitenkin optimistisesti tulevaisuuteen: Kun kansallisen tason bibliografiayhteistyö on nyt kaikissa pohjoismaissa tiivistä ja toimivaa, on tällä toivottavasti jo lähitulevaisuudessa myönteisiä vaikutuksia myös yhteispohjoismaisen saamelaistietokannan toimintaedellytyksiin.
Irene Piippola on Lapin maakuntakirjaston
saamelaiskirjastonhoitaja
Linkkejä
< edellinen sivu | seuraava sivu >
