Sámegiella, gollegiella - Saamenkielinen kulttuuriperintömme ja sen tallentaminen
Irene Piippola
Kansalliskirjasto ja Lapin maakuntakirjasto ovat aloittaneet yhteistyön saamenkielisen aineiston tallentamisesta kansallisbibliografiaan. Yhteistyössä Suomen saamelainen erikoiskirjasto hankkii ja välittää Suomen saamenkielistä aineistoa kansallisbibliografiaan.
Yhteistyöllä pyritään hyödyntämään saamelaiskirjaston saamenkielen, saamelaisen tutkimuksen ja aineiston sekä saamelaisalueen ja -toimijoiden tuntemus ja varmistamaan aineiston mahdollisimman täydellinen rekisteröinti kansallisbibliografi aan. On paikallaan kertoa, mitä saamenkielinen kulttuuriperintö ja sen tallentaminen Suomessa tänään on.
Saamenkielisen kirjallisuuden alku
Kirjoitetun saamenkielen historia johtaa 1600- luvulle kirkkokäsikirjan Manuale Lapponicum ilmestysvuoteen 1648 Tukholmassa. Tämä arvokas teos on yksi Pelasta kirja -hankkeen jälkipolville pelastamista teoksista. Lapin maakuntakirjaston harvinaiskirjakokoelmassa vanhimpia saamenkielisiä teoksia ovat 1800-luvulla ilmestyneet Jaakko Fellmanin toimittamat kirkkokäsikirja ja virsikirja. Saamenkieli on siis kirjoitettunakin tunnettu jo pitkään.
Tuomo Itkosen vuonna 1934 laatiman saamenkielisen aapisen kielimestareina olivat pohjoissaamenkielen paikalliset puhujat, kuvituksen teki itse Samuli Paulaharju ja "tuleva kansankoulunopettaja" Hans Aslak Guttorm Utsjoelta kirjoitti kirjaan useita "lapinkielisiä tuotteita". Suomessa kirja oli pioneerityö, vaikka Jaakko Fellmanin vuonna 1825 laatima aapinen on ilmeisesti ensimmäinen Suomessa painoon tarkoitettu saamenkielinen tuote. Se ei aikanaan päässyt painoon vaan ilmestyi valokopiona Lapin sivistysseuran julkaisemana ja Matti A. Sainion kommentoimana vuonna 1958. Inarin kappalaisen Edward Borgin ja Utsjoen kirkkoherra Anders Andelinin julkaisemat inarinsaamen- ja pohjoissaamenkieliset aapiset olivat ilmestyneet vuonna 1859.
H. A. Guttorm oli paitsi tuleva opettaja, myös tuleva kirjailija. Hän innosti ja kannusti saamelaislapsia opintielle ja saamenkielen käyttäjiksi Outakosken kansakoulussa Tenojokilaaksossa, joka tunnetaan tarinankertojien ja saamelaiskirjailijoiden kotiseutuna. Aslak Guttormin (1907-1984) syntymästä tulee tänä juhlavuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hänen vaikuttava runonsa "Saamen kieli, kultakieli" ilmestyi ensimmäisen kerran painettuna Itkosen kirjoittamassa aapisessa.
< edellinen sivu | seuraava sivu >
