Kirjastojen sosiaalisesta merkityksestä

Pekka Heikkinen

Informaation saavutettavuus

Toisen päivän teemana olivat informaation saavutettavuuden oikeudelliset edellytykset. Avausesitelmän piti Hampurin osavaltiokirjaston johtaja Gabriela Beger. Beger piti ongelmana sitä, ettei kirjastojen toimintaa ole Saksassa säännelty erityislainsäädännöllä, vaan sen perusteita joudutaan haeskelemaan yleisestä lainsäädännöstä. Näiltä osin hän viittasi tavoiteltavana esimerkkinä Pohjoismaiden kirjastolainsäädäntöön.

EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin myötä tekijänoikeus on noussut kuumaksi aiheeksi myös Saksan kirjastopiireissä. Käyty keskustelu muistuttaa suurelta osin suomalaista; mm. kielto toimittaa elektronisia aineistoja suoraan asiakkaan sähköpostiin ilman oikeudenhaltijan lupaa on herättänyt voimakasta vastustusta myös Saksassa. Neuvotteluasetelma suhteessa kustantajiin on kuitenkin sikäli erilainen, ettei saksalainen tekijäoikeus tunne sopimuslisenssiä, vaan ainoastaan ns. pakkolisenssin. Oikeudenhaltijan on siis suoraan lain nojalla sallittava korvausta vastaan tietyt teostensa käyttötavat.

Saksan Kansalliskirjaston Frankfurtin yksikön johtaja Ute Schwens tarkasteli informaation saavutettavuutta erityisesti vapaakappalelainsäädännön näkökulmasta. Hän kertoi niistä kokemuksista, joita Saksassa on saatu sen jälkeen kun sääntely viime vuonna ulotettiin myös verkkoaineistoihin.

Erääksi keskeiseksi ongelmaksi on muodostunut kerättävän aineiston mielekäs rajaus. Kokoelmapoliittiset linjaukset ovat Saksassakin vasta valmisteilla. Peukalosäännöksi on otettu se, että keruu ulotetaan vain sellaisiin aineistoihin, jotka "voitaisiin ajatella julkaistavaksi myös analogisessa muodossa". Puhtaasti yksityisiä sivuja ei kerätä - tosin rajausten tekeminen on tässä suhteessa haasteellinen tehtävä.

Schwens ei tarkemmin osannut vastata kysymykseeni siitä, miten Saksan Kansalliskirjasto on onnistunut ajamaan läpi lainuudistuksen, jota Suomessa on vuosikausia turhaan yritetty. Eräs taustatekijä voi hänen mukaansa olla yhteiskunnallinen ilmapiiri, Saksassa on jo 1990- luvulta yleisesti tiedostettu internetin kasvava merkitys. Kansalliskirjastolla on ollut hyvä yhteys poliittisiin päätöksentekijöihin sitä kautta, että sen johtokunnassa on ollut vahva edustus yhteiskuntaelämän eri aloilta. Kirjasto on myös aktiivisesti pyrkinyt hakeutumaan yhteistyöhön alan eurooppalaisten järjestöjen kanssa.

Schwens evästi, että myös taloudellisten kustannusten mahdollisimman tarkka yksilöinti on tarpeen - vaikka tämä vaikeaa onkin. Kustannukset on syytä mitoittaa jo alkujaan realistisesti, liian paljoa ei kannata luvata. Saksassa laskukaavaksi otettiin perinteisen aineiston edellyttämät kustannukset, jotka sitten puolitettiin. Kaikkiaan lainmuutos toi Saksan Kansalliskirjastoon 21 uutta virkaa.

Tilaisuuteen oli saatu mukaan paljon osanottajia erityisesti entisen sosialistileirin valtioista kuten Gruusiasta, Tsekistä, Bulgariasta ja Ukrainasta. Näiden edustajat kertoivat sopivissa väleissä omista kansallisista kokemuksistaan. Jos kertomuksiin on uskominen, yllättävän paljon on saatu aikaan todella vähällä rahalla. Tämä on kuitenkin edellyttänyt kirjastoilta aiempaa tehokkaamman lobbausstrategian omaksumista. Liiallinen ammattikeskeisyys ja ammattikuntaisuuden korostaminen sen sijaan ovat omiaan vain hämärtämään näkyvistä kirjastotoiminnan sosiaaliset sidokset, Itä-Euroopan maiden edustajat todistelivat.


Pekka Heikkinen on kansalliskirjaston lakimies

< edellinen sivu | seuraava sivu >