Projektikuvaus
Suomen keskiaikainen kirjallinen kulttuuri tunnetaan toistaiseksi ällistyttävän heikosti, vaikka juuri latinan- ja ruotsinkielinen kirjallinen kulttuuri oli keskeinen tekijä, joka liitti nykyisen Suomen alueen keskiajan mittaan osaksi läntistä kulttuuripiiriä. Emil Aaltosen säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke lähestyy aihetta alkuperäislähteiden laajan, mutta yksityiskohtaisen tutkimuksen keinoin. Lisäksi tutkimuksessa pyritään soveltamaan tekstien eri versioihin pureutuvan innovatiivisen tietokoneavusteisen stemmatologian metodeja selvittämään tekstien liikkuvuutta ja kehittymistä.
Projektimme selvittää maamme varhaisinta
kirjallista kulttuuria nojautuen Kansallis-
kirjastossa säilytettävään keskiaikaisten
pergamenttifragmenttien kokoelmaan.
Fragmentit, edustavat valtaosaa keski-
aikaisessa Suomessa käytetyistä ja
meille säilyneistä kirjallisen kulttuurin
tuotteista. Fragmenttimateriaalin
ylivertainen määrä suhteessa muutamaan
kymmeneen Suomessa kokonaisena
säilyneeseen keskiaikaiseen käsikirjoitukseen
johtuu kuningas Kustaa Vaasan (1523-1560)
aikana toteutetusta uskonnollisesta
reformaatiosta ja hallinnollisista uudistuksista,
joiden seurauksena keskiajan katolinen, uskonnollishenkinen kirjallisuus menetti merkityksensä ja hajotettiin uusiokäyttöön esimerkiksi voudintilien kansikääreiksi.
Kansalliskirjaston kokoelmissa säilytetyt 10 345 fragmenttilehteä koostuvat arviolta 1700 keskiaikaisesta käsikirjoituksesta ja fragmenttien koko vaihtelee yksittäisistä lehdistä joihinkin kymmeniin lehtiin. Samasta käsikirjoituksesta on kuitenkin usein monia fragmentteja, jotka on mahdollista yhdistää. Lisäksi samassa käsikirjoituksessa saattoi olla kymmeniä, satojakin eri tekstejä.
Tutkimushanke pyrkii vastaamaan joukkoon perustavaa laatua olevia kysymyksiä liittyen Suomen kulttuurin varhaisimpiin juuriin ja niiden myöhempään kehitykseen. Miten, milloin ja missä tekstejä kirjoitettiin keskiajan Suomessa? Missä ja milloin suomalaiset kirjoituskeskukset toimivat? Miten niiden noudattamat kirjoittamisen käytännöt erosivat toisistaan ja Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden länsipuolisen osan käytännöistä? Mitä materiaali kertoo keskiaikaisen kirjallisuuden vastaanotosta Suomessa? Mitä tiettyjen tekstien leviäminen kertoo varhaisimmista suomalaisista "kirjallisista mieltymyksistä"? Kuinka tekstit ja käsikirjoitukset levisivät keskiajan Suomessa?
Mainittuihin kysymyksiin vastaaminen auttaa saamaan vastauksia laajempiin ja vielä tärkeämpiin kysymyksiin. Millaiset olivat Suomen keskiaikaisen kirjallisen kulttuurin juuret? Miten kirjoittaminen saapui, kehittyi ja levisi Suomessa? Mitä lähteet kertovat kulttuuriyhteyksistä ja tiedon välittymisestä Suomessa ja Itämeren piirissä? Lopulta kaikki kiertyy yhden keskeisen kysymyksen ympärille: miten Suomi sidottiin ja sitoutui keskiajan mittaan kulttuuriltaan osaksi läntistä Eurooppaa ja latinankielistä kristikuntaa?
