Taustoja formaattikeskustelulle ja -päätöksille

Suomalaiset kirjastot käyttivät lähes yksinomaan FINMARC-formaattia yli kahdenkymmenen vuoden ajan, 70-luvulta aina 2000-luvun alkuun. FINMARC ja kansalliskirjaston sille antama tuki hyödyttivät suoraan lähes kaikkia julkisesti rahoitettuja kirjastoja sektorista riippumatta.

2000-luvun alussa tilanne muuttui oleellisesti, kun yliopistokirjastojen ja sittemmin ammattikorkeakoulukirjastojen formaatiksi valittiin Voyager-järjestelmän pakottamana MARC21-Fin, ja pääkaupunkiseudun kirjastot ottivat käyttöön Millennium-järjestelmän sekä MARC 21 -formaatin.

Vaikka nykyisin käytössä olevat konversiovälineet ovatkin tehokkaita, sekalainen formaattikäytäntö yhden maan sisällä ei ainakaan säästä työtä. Myös Kansalliskirjaston toimialan laajeneminen v. 2006 kattamaan kaikki kirjastosektorit asetti paineita siihen, että kaikkia sektoreita tulisi voida tukea tasapuolisesti myös formaattiasioissa. Mm. näistä syistä keväällä 2004 Voyager-järjestelmää käyttävissä kirjastoissa aloitettiin keskustelu formaatin vaihtamisesta.

  • Mahdollisen muutoksen etuja ja haittoja käsiteltiin esim. Tietolinja-lehden artikkelissa MARC21-Fin vai MARC21 loppuvuodesta 2004.
  • Voyager-kirjastoissa järjestettyjen erinäisten keskustelujen jälkeen Linnea2-konsortio päätti yleiskokouksessaan 16.9.2005, että "Linnea2-tietokannoissa siirrytään MARC 21:een kolmen vuoden siirtymäajalla".
  • AMKIT-konsortio teki saman päätöksen yleiskokouksessaan 1.11.2005.

Kun kaksi kirjastosektoria oli tehnyt päätöksensä, lähdettiin jatkamaan keskustelua siitä, voitaisiinko MARC 21 -formaattia suositella kaikkien Suomen kirjastojen yhteiseksi tallennusmuodoksi:

Hae

Tietokannat


Sivustolta
Tämän sivun URL : http://www.kansalliskirjasto.fi/teksti/index/kirjastoala/formaatit/taustoja.html