FinELib merkittävien kansallisten infrastuktuurien listalla
Muistiorganisaatioiden järjestelmäarkkitehtuurihanke kansalliselle tiekartalle
Tammikuussa 2008 käynnistyneen infrastruktuurikartoitus- ja tiekarttahankkeen johtoryhmä luovutti loppuraporttinsa opetusministeriölle 16.12.2008.
Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa Suomen kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit ja osallistuminen kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin sekä laatia tiekartta uusista tarpeista. Kartoitus toteutettiin avoimen Internet-kyselyn kautta. Kyselyyn tuli vastauksia kaikkiaan 297, joista 116 kansalliselle tiekartalle.
Ehdotuksia olemassa oleviksi tutkimuksen infrastruktuureiksi tuli yhteensä 181. Johtoryhmä valitsi merkittäviksi kansallisen tason infrastruktuureiksi 24 hanketta ja tähän joukkoon nousi myös Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib. Suomalaisista yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja yleisistä kirjastoista muodostuva FinELib-konsortio neuvottelee keskitetysti jäsenyhteisöilleen käyttöoikeussopimuksia elektronisiin aineistoihin sekä edistää laadukkaan tiedon saantia ja käyttöä yhteiskunnassa. Konsortion toiminta perustuu kansalliseen ja kan-sainväliseen yhteistyöhön sekä jatkuvaan kehittämiseen. Myös Kansalliskirjaston kokoelmat, Museovirasto ja Arkistolaitos luokiteltiin kansallisen tason infrastruktuureiksi.
Kansalliselle tiekartalle johtoryhmä hyväksyi 20 esitystä, näiden joukossa esitys muistiorganisaatioiden järjestelmäarkkitehtuurihankkeesta. Muistiorganisaatioiden järjestelmäarkkitehtuurihankkeen tavoitteena on rakentaa tehokas ja kilpailukykyinen tieto- ja viestintäinfrastruktuuri Suomen kirjastoverkolle ja muille Suomen muistiorganisaatioille.
Johtoryhmä antoi 25 suositusta koskien muun muassa aineistojen saatavuutta, tutkimusinfrastruktuurien huomiointia osana strategiatyötä sekä pitkän aikavälin suunnitelmien tekemistä infrastruktuurien käytölle, kehittämiselle ja rahoittamiselle. Ensimmäisessä suosituksessa todetaan: ”Kansallisten rekistereiden käytettävyyttä ja aineistojen saatavuutta tulee parantaa ja käyttäjän kustannuksia alentaa, tarvittaessa ao. lainsäädäntöä muuttamalla. Suo-messa kerätyt arvokkaat aineistot tulee saattaa laajempaan kansainväliseen käyttöön lisäämällä aineistojen digitointia, ja yhdenmukaistamalla aineistojen keruu vastaamaan kansainvälisiä standardeja”.
Johtoryhmä totesi raportissaan, että tutkimusinfrastruktuuripolitiikan tulisi olla kiinteä osa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Rahoituksen osalta johtoryhmä katsoi, että keskitetty rahoitusjärjestelmä on tarpeellinen Suomessa, niin olemassa olevien kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uusimiseksi kuin uusien kansallisen tason hankkeiden rahoittamiseksi.