Rotundassa: Unohdettu Armas Launis (1884 - 1959)
Ajankohta: 15.10.2009 - 17.3.2010
Paikka: Rotunda
Armas Launis
Unohdettu Armas Launis (1884 - 1959)
Säveltäjä, kirjailija, tutkija, opettaja - 125 vuotta syntymästä
Yhteistyössä Armas Launis -seuran kanssa.
Suunnittelu: prof. Heikki Laitinen, tutkija Helena Tyrväinen, tutkija Petri Tuovinen.
Unohdettu Armas Launis -näyttely luo katsauksen monipuolisen lahjakkuuden elämään ja tuotantoon. Näyttelyaineisto on Kansalliskirjaston kokoelmista, erityisesti Fennicasta, musiikkikirjaston kokoelmista ja käsikirjoituskokoelmista Armas Launiksen arkistosta, joka lahjoitettiin kirjastolle vuonna 1960 postuumisti säveltäjän toivetta kunnioittaen.
Armas Launis (vuoteen 1900 Lindberg) syntyi Hämeenlinnassa 22. huhtikuuta 1884 ja kuoli Nizzassa 7. elokuuta 1959. Hän oli suomalainen säveltäjä, kansanmusiikintutkija, musiikinopettaja, kirjailija ja toimittaja.
Launis opiskeli Helsingin orkesterikoulussa 1901–1907 Jean Sibeliuksen johdolla sävellystä sekä Ossian Fohström johdolla sellonsoittoa. Hän jatkoi 1907 sävellysopintojaan Berliinissä. Säveltäjänä Launis keskittyi oopperaan, jossa hänen musiikillinen ja kirjallinen lahjakkuutensa yhdistyivät. Kymmenestä omaan librettoon sävelletystä oopperasta on esitetty Seitsemän veljestä (1913), Kullervo (1917) (Suomessa ja Ranskassa) ja Aslak Hetta vuonna 2004 sekä otteita Jehudithista Ranskan radiossa 1950-luvulla. Oopperoiden lisäksi tuotantoon kuuluu kamarimusiikkia, yksin- ja kuorolauluja, orkesterisarjoja sekä elokuvamusiikki Häidenvietto Karjalan runomailla (1921). Launis oli merkittävä kansanmusiikintutkija, hän oli ensimmäisiä pohjoissaamelaisen joiun tutkijoita ja tallentajia.
Filosofian tohtoriksi Launis valmistui 1911. Hän toimi Helsingin yliopistossa 1918–1922 musiikkianalyysin ja kansanmusiikin tutkimuksen dosenttina. Hän laati toimintaperiaatteet Helsingissä 1922 perustetulle kansankonservatoriolle ja toimi joitakin vuosia sen johtajana. Hän teki vastaavat suunnitelmat myös maaseutukonservatorioiden perustamiseksi.
Vuonna 1920 hänelle myönnettiin elinikäinen valtion eläke, joka mahdollisti asettumisen ulkomaille. Launis matkustelikin 1920-luvun eri puolilla Eurooppaa, mutta Launis asettui vuonna 1930 pysyvästi Nizzaan. Hän osallistui aktiivisesti paikalliseen musiikkielämään, edisti Ranskan ja Suomen välistä musiikkivaihtoa ja kirjoitti ranskalaisesta kulttuurista suomalaisiin lehtiin. Ennen muuttoaan Ranskaan Launis menestyi Suomessa säveltäjänä hyvin, mutta jäi sen jälkeen unohduksiin. Vasta vuosituhannen vaihteen jälkeen kiinnostus Launiksen sävellyksiä kohtaan on virinnyt.
Näyttelyyn liittyy: Armas Launis -Symposiumi 16.10, konsertti 16.10 ja elokuvaesitys 15.10
Näyttelyyn liittyy: Armas Launis -Symposiumi 16.10, konsertti 16.10 ja elokuvaesitys 15.10
ks. konsertit
