Näyttelyt Rotundassa
Rotunda
4.2.-9.5.2012
Arktinen puritaani.
Kurkistuksia Yrjö Kilpisen liedien maailmaan
Yrjö
Kilpinen 120 vuotta (4.2.1892 – 2.3.1959)
Näyttelyn
on suunnitellut kapellimestari Erkki Pullinen.
Säveltäjän elämänkaarta ja tuotantoa esitellään käsikirjoituksin, painetuin nuotein, valokuvin, lehtileikkein, äänittein ym. dokumentein.
Esillä on myös ensimmäinen valikoima nuotteja Suomen Kulttuurirahaston tukemasta hankkeesta, jonka tarkoituksena on painattaa Kilpisen julkaisemattomat liedit, noin 350 sävellyskäsikirjoitusta Kansalliskirjaston kokoelmasta. Toimittaja Erkki Pullinen, kustantaja Sulasol.
Yhteistyössä: Yrjö Kilpinen -seura, Sibelius-Akatemia, Sibelius-museo (Turku) ja Kansalliskirjasto.
Vapaa pääsy
Yrjö Kilpinen (kuva: Sibelius-museo)
Arktinen puritaani – siinä kuvaus, joka selkeästi pelkistää olennaisimman Kilpisen tavasta hahmottaa ja luoda musiikkia. Sen luoja on Seppo Nummi, Kilpisen työtoveri ja ystävä ja tiettävästi ainoa sävellysoppilas, joka näin taitavasti luonnehtii säveltäjän tuotannon peruslinjoja. Arktinen on yleisellä tasolla ymmärrettävissä säveltäjän tiettynä karuutena, yksinkertaisuutena, pelkistyneisyytenä ja tietenkin myös viittauksena hänen suosittuihin Tunturilauluihinsa. Puritaanisuus taas tarkoittaa henkisemmellä tasolla samanlaista pelkistämistä, kaiken epäolennaisen karsimista.
Yrjö Kilpinen (4. 2. 1892 – 2. 3. 1959) oli maineensa kukkuloilla 1930-luvulla. Hänen liedejään laulettiin paitsi Suomessa myös eri puolilla Eurooppaa; eniten Saksassa ja Englannissa. Saksalaisella kielialueella opiskellut Kilpinen oli omaksunut saksan kielen ja saanut myös kosketuksen germaaniseen kulttuurin, varsinkin saksan kieliseen lied-musiikkin, jonka perinteen jatkajana häntä yleisesti pidetään. Suomi ja ruotsi olivat hänelle tuttuja jo lapsuudesta lähtien, ja näihin kieliin hän sävelsi laajan lied-tuotantoonsa, peräti 803 kappaletta. Suuri saksalainen Das deutsche Lied -teos mainitsee luettelossaan vain viisi nimeä todella suurina liedsäveltäjinä, nimittäin Franz Schubertin (1797 – 1828), Robert Schumannin (1810 – 1856), Johannes Brahmsin (1833 – 1897), Hugo Wolfin (1860 – 1903) ja – Yrjö Kilpisen (1892 – 1959).
Kilpisen tapa lähestyä säveltämiensä runojen ydintä on tarkempaa, käytössä oleva kielen rytmejä ja korkosuhteita kunnioittavampaa kuin useilla kollegoillaan. Erityisen tärkeää hänelle on avata kuulijalle portit runoilijan alkuperäiseen maailmaan. Koska hän kirjoittaa varsin yksinkertaista satsia, on laulajan ja pianistin vastuu suuri, ilman massiivisten, joskus ulkokohtaisten päälleliimattujen tehokeinojen tukea on esittäjien löydettävä olennaiset tulkinnalliset asiat, joiden varassa musiikki elää ja tavoittaa kuulijansa.
Näyttelyn perustana on planssien tarjoama sarja kurkistuksia Kilpisen ja hänen liediensä maailmaan. Materiaalin laajuuden vuoksi ei minkäänlainen täydellisyys ole mahdollista. Mahdollista on vain näyttää joitakin kurkistuksia. Vitriineissä on valikoima konserttiohjelmia, käsikirjoituksia luonnoksina ja valmiimpina, painettuja nuotteja, lähteenä käytettyjä runokokoelmia, Kilpisestä kirjoitettuja kirjoja ja hänen musiikkiaan käsitteleviä lehtileikkeitä. Kosketusnäytöstä avautuu kuultavaksi Kilpisen puhe Sibeliuksen hautajaisissa ja valikoima liedien levytyksiä. Tietokoneelle avautuu Sibelius-Akatemian LAURA-tietokannasta (www.siba.fi/laura) hänen saksan-, ruotsin- ja englannin kielisten laulujensa tekstejä suorasanaisine käännöksineen. Vapaasti saatavilla 6. kerroksessa löytyy mm. selailukappaleita uusista nuoteista ja Tarja Taurulan toimittamasta teosluettelosta, Suomalaisen laulu-akatemian neuvokit suomen- ja ruotsinkielisten liedien ääntämisestä ja tekstien sisällöistä näitä kieliä taitamattomille.
Tämä näyttely on osa suurempaa projektia. Ennen sen avautumista järjestettiin Kansalliskirjaston auditoriossa seminaari aiheesta Yrjö Kilpinen – saksalaisen lied-perinteen jatkaja. Se oli suunnattu pääsääntöisesti ammattimuusikoille; puheenjohtaja Gustav Djupsöbacka ja alustajat Jaakko Kortekangas ja Ilmo Ranta ovat kaikki rautaisia liedin ammattilaisia.Yrjö Kilpisen laajasta liedtuotannosta uinuu noin 350 laulua vielä toistaiseksi ruususenunta Kansalliskirjaston uumenissa. Kulttuurirahaston tuella valmistelee niiden julkaisua säveltäjän nimikkoseuran piiristä kasvanut työryhmä Erkki Pullinen, Kristian Attila ja Ilkka Vallinoja. Ensimmäinen vihko, joka sisältää Erik Blombergin runoihin sävelletyt opusnumerottomat liedit, on selailtavissa näyttelyn 6. kerroksessa. Koko projekti valmistuu parin vuoden kuluessa ja ilmestyy Sulasolin kustannuksella.
* * *
Näyttelyyn liittyvät tapahtumat lauantaina 4.2.2012:
klo 14-16: Seminaari auditoriossa (Yliopistonk. 1):
Yrjö Kilpinen - saksalaisen lied-perinteen jatkaja
ks. seminaarit
klo 17: Konsertti Kupolisalissa (unionink. 36):
Yrjö Kilpisen liedejä ja kuoromusiikkia
ks. konsertit
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy
Tulossa Rotundaan
16.5. – 29.9.2012
Sukupolvipalapeli
Kotimaista kaunokirjallisuutta, ruokakulttuuria, maanviljelyä, käsityötaitoa…
Näyttelyn suunnittelu: toimittaja Tiina Harpf
Näyttely järjestetään EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoden 2012 merkeissä.
Lisätietoa:
