Gallerianäyttelyt
Galleriassa nyt
12.11.2009 – 30.4.2010 (aikaa jatkettu)
Paratiisista katsoen
Tähtitaivaan karttojen historiaa
Paratiisista katsoen esittelee tähtitaivaan katsomisen, kuvaamisen ja kartoituksen historiaa antiikista nykypäivään tieteen ja kulttuurihistorian näkökulmasta. Kansalliskirjaston näyttely on tähtitieteen kansainvälisen vuoden 2009 tärkein tapahtuma Helsingin yliopistossa. Näyttelyn on suunnitellut ja käsikirjoittanut professori Tapio Markkanen.
Nykyinen käsityksemme maailmankaikkeuden alkuperästä, rakenteesta ja kehityksestä on syntynyt tieteen historian monien vaiheiden kautta. Antiikin karttapalloista on päädytty nykyajan digitaalisiin tietokantoihin, joiden avulla tutkimuksen tuomaa yksityiskohtaista tietoa voidaan käyttää mitä erilaisimpiin analyyseihin maailmankaikkeuden rakenteesta ja kehityksestä. Tähtikarttojen tarkastelu avaa näkymiä kartan laadinnan teknisten edellytysten lisäksi laajoihin kulttuurikytkentöihin, sillä taivaan kartoittamista ovat aina ohjanneet jokaisen aikakauden taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset tarpeet.
Andreas Cellarius. Harmonia macrocosmica, frontispiisi, 1708
”Paratiisista katsoen” kertoo antiikin perinteestä kuvata taivasta ulkoapäin kuin paratiisista katsoen. Näyttelyssä on esillä aarteita Kansalliskirjaston kokoelmista, erityisesti kansainvälisesti katsoen ainutlaatuisesta Nordenskiöldin kokoelmasta, joka kuuluu Unescon Memory of the World -kohteisiin. Lisäksi nähtävänä on arvoteoksia ja tähtitieteen tutkimusvälineitä Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksen ja tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan kokoelmista sekä eräistä muista kokoelmista.
Andreas Cellarius, Harmonia macrocosmica, 1708
Näyttely lähtee liikkeelle taivaan varhaisimmista kuvituksista ja myyteistä tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua edeten kreikkalaiseen pallojen maailmankaikkeuteen ja myöhäisantiikin taivaankarttoihin ja tähtioppaisiin. Vanhimmat esillä olevat teokset ovat 1400–1500-luvuilta, kuten esim. Klaudios Ptolemaioksen pääteos Almagest, joka oli tähtitieteen tärkein tietolähde puolentoista vuosituhannen ajan. Näyttely kertoo myös, mikä valtava työ tähtien luettelointi on ja miten myös Suomessa jo 1800-luvulla tähtitieteen professorimme Friedrich Argelander, Adalbert Krueger ja Anders Donner ovat siihen osallistuneet. Valtavien, tieteellisen tarkkojen tähtiluettelojen lisäksi esitellään myös harrastajien tähtikarttoja ja taivaanoppaita 1800-luvulta nykypäiviin.
Villa Farnese, maailmankarttasali, 1575: Kentauri keihästää suden.
Näyttelyssä on esillä myös Leith Ararin valokuvataideteos Observatorion taide – kuvia Helsingin yliopiston tähtitornista ja sen lähiympäristöstä sekä Ursan tuottama diaesitys Universumin näkymiä, jonka on toteuttanut työryhmä Walter Rydman, Asko Palviainen ja Thomas Hackman.
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous on julistanut vuoden 2009 tähtitieteen kansainväliseksi vuodeksi. Uutisvälineistä näkyy, että tähtitieteessä tehdään sensaatiomaisia löytöjä tämän tästä. Sen vuoksi tähtitieteen vuoteen ei ole suunniteltu suuria tutkimushankkeita, vaan vuoden tavoitteena on nykyajan tähtitieteen maailmankuvan välittäminen jokaiselle ja tuoda maailmankaikkeus lähelle tavallista ihmistä. Tärkeä päämäärä on myös herättää jokainen huomaamaan, että olemme kaikki avaruusalus Maan matkustajia ja kukin osaltamme vastuussa sen säilymisestä
Näyttelyyn liittyy luento 25.11.2009, prof. Tapio Markkanen.
ks. luennot
Näyttelykirjana on ilmestynyt Tapio Markkasen Paratiisista katsoen. Tähtitaivaan karttojen historiaa, kustantaja: Ursa.
Tulossa Galleriaan
27.5. – 31.12.2010
Mikäs kirjan tappaisi
Kirja nyt ja tulevaisuudessa
Elämäni tärkeimmät kirjat:
Tunnettujen henkilöiden kirjasuosikit elämän varrelta.
Kirja elämyksenä.
Kirjan moninaiset muodot paperikirjasta sähkökirjaan ja Vookiin.
Mitä tulevaisuus tuokaan vielä tullessaan?
Näyttelyyn liittyviä tapahtumia syksyllä: luentosarja, lukupiiri, kirjaklinikka ym.
Näyttelyn suunnittelu: toimitusjohtaja Katriina Jaakkola, arkkitehti Marjaana Kinnermä, professori Leena Kirstinä, äidinkielen opettajat Eveliina Ventelä ja Marika Kesseli.
Lisätietoa:
