Sähköisten kausijulkaisujen käytön kasvu jatkuu korkeakoulukirjastoissa

Markku Laitinen
Kansalliskirjasto

Tämän artikkelin pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012143108

Suomen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen käyttäjät tekivät vuonna 2009 yli 10 milj. sähköisten kausijulkaisujen (e-lehtien) artikkelilatausta, ilmenee Tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta 2009. Kasvu on ollut voimakasta koko 2000-luvun: kun nykymuotoisen tilaston ensimmäisenä seurantavuonna 2002 latauksia oli "vain" 2,7 milj., on latausten määrä kasvanut jo lähes nelinkertaiseksi (Kuva 1).

Kuva1. Korkeakoulukirjastojen asiakkaitten tietokoneen näytölle lataamien tai tulostamien e-lehtiartikkelien määrä on kasvanut voimakkaasti.

Sähköiset aineistot ovat siis vakiintuneet osaksi korkeakoulukirjastojen käyttäjien jokapäiväistä työskentelyä. Voitaneen myös väittää, että aineistonvalinnat ovat olleet onnistuneita, sillä käyttö on kasvanut huomattavasti voimakkaammin kuin tarjolla olevien kausijulkaisunimekkeitten määrä (Kuva 3) - hankinnat ovat selvästikin vastanneet asiakkaitten tarpeisiin.

Kysymys tuskin on siitä, ettei myös painettuja aineistoja olisi tarjolla, sillä edelleen painettuna saapuvien kausijulkaisunimekkeiden määrä on hitusen suurempi kuin sähköisten (painetut 545.000 ja sähköiset 540.000 nimekettä), joskin e-lehtien määrä on kasvanut voimakkaammin (Kuva 2).

Kuva2. Sähköisten kausijulkaisujen määrä on hiljalleen saavuttamassa painettuna saapuvien määrän.

E-lehtien hankinnat vaikuttavat olleen myös kustannustehokkaita, sillä käyttö on kasvanut moninkertaisesti verrattuna kustannuksiin, ja käytettyyn rahaan nähden myös nimekemäärän kehitys on ollut suotuisa (Kuva 3).

Kuva 3. Sähköisten kausijulkaisujen käyttö Suomen korkeakoulukirjastoissa on kasvanut voimakkaasti suhteessa kustannusten ja aineistomäärän (nimekkeet) kehitykseen.

Vuosi 2009 oli aineistojen käytön kannalta merkittävä, koska silloin kaikkien e-aineistojen (e-lehdet, sähkökirjat ym.) latausten määrä yhteensä ensimmäistä kertaa oli suurempi kuin fyysisten lainojen (koti- ja lukusalilainat + uusinnat) lukumäärä. Fyysisten lainojen lukumäärän kehitys onkin kääntynyt laskuun vuoden 2007 jälkeen samalla kun aineistojen latausmäärä noussut voimakkaasti (Kuva 4).

Kuva 4. E-aineistojen latausmäärä kasvaa voimakkaasti samalla kun fyysisten lainojen määrä on kääntynyt laskuun.

Kansalliskirjaston toimittama Suomen tieteellisten kirjastojen tilasto sisältää tiedot kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista sekä useista erikoiskirjastoista. Tieteelliset kirjastot tallentavat vuositilastonsa yhteiseen tietokantaan, jota voi selata Internetin välityksellä osoitteessa https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi.

Yhteistilastotietokanta otettiin käyttöön vuoden 2003 alkupuoliskolla ja siihen on kerätty tietoja Suomen tieteellisten kirjastojen toiminnasta nykyaikaisen, ISO 2789-standardin mukaisesti vuodesta 2002 lukien.

Tietokanta palvelee tieteellisiä kirjastoja sekä niitä koskevaa tietoa tarvitsevia päättäjiä tarjoamalla tiiviissä ja helppokäyttöisessä muodossa tietoa kirjastojen toiminnasta päätöksenteon tueksi. Tietokanta on avoin myös kaikille muille kiinnostuneille.

Kirjoittajan yhteystiedot

Markku Laitinen, suunnittelija
Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut,
PL 26, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Sähköposti: markku.laitinen (at ) helsinki.fi