KATVEn toimiala - taustaa

Kun FinZIG-ryhmä perustettiin vuonna 1998, mallina olivat tanskalainen DanZIG ja Norjan NorZIG. Myös Euroopan kansalliskirjastojen CENL Working Group on Networking Standards keskittyi alkuvaiheessa Z39.50-standardin soveltamiseen, joskin sen toimialaan kuului myös URN (Uniform Resource Name) -standardoinnin kehittäminen.

Vuodesta 1998 kirjastoalan tietotekninen kehitys on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Perinteisten kirjastojärjestelmien rinnalle on rakennettu tiedonhakuportaaleja (esimerkiksi MetaLib ja ENCompass for Resource Access) sekä DOMS- eli digitaalisten objektien hallintasovelluksia (kuten DigiTool ja ENCompass for Digital Collections). Portaali- ja DOMS-ominaisuuksia on myös lisätty perinteisiin integroituihin kirjastojärjestelmiin. Selkeä kuva siitä mitä integroidulta kirjastojärjestelmältä sopii odottaa on kadonnut, ja tilalle on tullut digitaalisten kirjaston palveluiden muodostama, yhä kehittyvä kokonaisuus.

Mitä monimutkaisemmiksi kirjastojen järjestelmät tulevat, sen vaikeampaa on pitää kokonaisuus kasassa, ja sen merkittävämpi on standardien ja niiden soveltamisohjeiden rooli kansallisen kirjastoverkon koossapitämisessä. Perinteisten Z39.50-tiedonhakustandardin (tai sen Web-version ZING:in) ja ISO ILL:n lisäksi tarvitaan OpenURL:ää, NCIPiä (NISO Circulation Interchange Protocol) ja lukuisia muita standardeja voidaksemme siirtää tietoja järjestelmästä toiseen tehokkaasti.

KATVEn kaltaisen ryhmän on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi seuraaviin uusiin standardeihin:

• OpenURL (versio 1.0)
• OAI Protocol for Metadata Harvesting (versio 2.0)
• NCIP
• EDI

Kansalliskirjasto (HYK) seuraa erityisen tarkoin NISO:n MetaSearch Initiative -hanketta ja osallistuu sen standardointityöhön. CENL:n kautta pyrimme saamaan lisää eurooppalaisia kansalliskirjastoja NISO:n jäseniksi. HYK on jo NISOn Voting Member, mutta toistaiseksi ainoa eurooppalainen.

Kotimaiset suositukset kannattaa harmonisoida kansainvälisten suositusten kanssa. Päällekkäisen ohjeistustyön vaara minimoituu, kun kotimaiset ohjeet perustuvat kansainvälisiin. Ohjelmistokehittäjät voivat halutessaan käyttää hyväkseen ulkomailla kehitettyjä Open Source -sovelluksia. Ja tärkeintä on, että Suomen kirjastoverkko istuu saumattomasti kansainväliseen kokonaisuuteen.

FinZIG (Finnish Z39.50 Implementers Group) ei käynyt enää nimeksi ryhmälle, jonka toimialaan kuuluu Z39.50:n lisäksi useita muita standardeja. Ryhmän uudeksi nimeksi valittiin KATVE (Kansalliskirjaston tietopalvelualan verkkostandardityöryhmä) kesällä 2003.

FinZIGissä oli mukana vain kirjastojärjestelmätoimittajia, koska Z39.50-standardia on sovellettu vain kirjastojen sovelluksissa. KATVE sen sijaan on avoin kaikille ryhmän toimialaan kuuluvia standardeja soveltaville ohjelmistotaloille ja kehitysprojekteille, riippumatta siitä onko niillä ollut yhteistyötä kirjastojen kanssa. Kirjastotkin voivat osallistua ryhmän toimintaan silloin kun ne implementoivat omissa kehityshankkeissaan KATVEn toimialaan kuuluvia standardeja.

Tehtävät

Ohessa on listattu ehdotuksia KATVEn tärkeimmiksi tehtäviksi.

• Toimialaan kuuluvien kirjastoalan standardien (Z39.50 & ZING, ISO ILL, OpenURL, OAI, NCIP, EDI) seuraaminen, niistä keskustelu ja kotimaisten sovellusohjeiden ylläpitäminen.
• Toimiminen näitä standardeja soveltavien, kehittävien tai kehitystyötä suunnittelevien organisaatioiden yhteistyöelimenä.
• Suositusten laatiminen sellaisissa tapauksissa, joissa standardit itse tai käytettävissä olevat sovellusohjeet eivät anna riittävän tarkkaa ohjetta sovelluksen rakentamiseksi.
• Suositusten antaminen uusien yleisten tekniikoiden ja standardien (esimerkiksi RFId) soveltamisesta kirjastoissa silloin kun niillä on merkittävä vaikutus kirjastojen yhteistyöhön ja kirjastoverkon toimintaan.
• Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden ja työryhmien (esimerkiksi NISO Metasearch Initiative) kanssa.

Ryhmän toiminnassa pyritään mahdollisimman suureen avoimuuteen. Kokoukset eivät kuitenkaan ole kaikille avoimia, vaan niihin kutsutaan ensisijaisesti ryhmän toimialaan kuuluvia standardeja soveltavia tai kehittäviä organisaatioita.

Kirjastoverkon kansalliset palvelut tuotetaan jatkossa integroidun kirjastojärjestelmän (Voyager; kansalliset tietokannat), tiedonhakuportaalin (MetaLib; FinELib-aineistojen keskitetty haku) sekä DOMS-sovelluksen (ENCompass; elektronisten aineistojen keskitetty jakelu ja pitkäaikaissäilytys) avulla. KATVElla on tärkeä rooli tämän kokonaisuuden ohjeistamisessa, koska sen suositukset varmistavat yhtäältä em. sovellusten keskinäisen yhteismitallisuuden, toisaalta tiedonsiirron tästä niin sanotusta triangelista muihin sovelluksiin, kuten Linnea-verkon ulkopuolisten kirjastojen järjestelmiin. "Triangelille" perustetaan kuitenkin oma koordinointiryhmänsä, joka päättää siitä, miten verkkostandardiryhmän kansallisia suosituksia sovelletaan.

Organisointi

Kansalliskirjaston tietopalvelualan verkkostandardityöryhmän virallinen nimi on KATVE.

KATVE valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin, joiden toimikausi on kaksi vuotta.

Jokainen KATVEn toimialaan kuuluvia standardeja soveltava tai niiden soveltamista suunnitteleva organisaatio voi lähettää kokouksiin 1-3 osallistujaa, joista yksi voi olla käyttäjätahojen edustaja. Uudet sovelluskehittäjät voivat lähettää liittymisilmoituksen puheenjohtajalle.

Käyttäjäryhmän toimikautta ei ole ennalta rajattu.

Kokouksia järjestetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Ryhmän kotivisut sijaitsevat kansalliskirjaston www-palvelimella. Kansalliskirjasto ylläpitää myös keskustelulistaa, jolle voidaan liittää jokaisesta osallistujaorganisaatiosta tarpeellinen määrä kontaktihenkilöitä.

Ryhmän tuottamat julkiset aineistot asetetaan Internetiin käytettäväksi liittämällä ne KATVEn www-sivustoon. Dokumentit ovat julkisia ellei kokouksessa erikseen toisin päätetä.