Kansalliset kirjastoverkkopalvelut 2009
Kirjastoverkkopalvelujen vuosikertomus 2009
Tällä sivulla esitellään kirjastoverkkopalvelujen vuoden 2009 kärkihankkeet. Koko vuosikertomukseen voit tutustua oheisesta liitetiedostosta.
Kärkihankkeet
Kansallinen digitaalinen kirjasto, KDK
Kansallinen digitaalinen kirjasto on osa kansallista sähköisten palvelujen ja infrastruktuurien kehittämistä. Kansallinen digitaalinen kirjasto-hankkeen tavoitteena on kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen sekä aineiston pitkäaikaissäilytysratkaisun kehittäminen.
Hanke on jaettu kahteen osaan: kansallisen asiakasliittymän kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä pitkäaikaissäilytysratkaisun suunnittelemiseen. Kansalliskirjasto on vastuussa asiakasliittymän kehittämisestä hankekaudella 2008 - 2011. Kansalliskirjasto osallistuu aktiivisesti myös pitkäaikaissäilytysratkaisujen kehittämiseen. Kansallinen digitaalinen kirjasto muodostaa Kansalliskirjaston kehittämistyölle raamin.
Kansallinen hanke on yksi Arjen tietoyhteiskunta -toimintaohjelmassa määritellyistä julkishallinnon hankkeista, jotka toteuttavat valtioneuvoston periaatepäätöstä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista 2007−2011. Hanketta on esitetty valtiovarainministeriön SADe-ohjelmaan (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma).
Keskeinen tavoite vuonna 2009 on ollut yhteisen tahtotilan muodostaminen asiakasliittymän toiminnallisuuden ja siitä saatavan lisäarvon määrittelemiseksi kirjastojen, arkistojen ja museoiden verkostossa. Tahtotilan rakentamisessa on käytetty monimuotoisia keinoja, kuten sektoreiden yhteiset workshopit ja tilaisuudet, sektorikohtaiset tiedotus- ja keskustelutilaisuudet, keskeisten asiantuntijoiden jalkautumiset kentälle, vuorovaikutteisten työkalujen hyödyntäminen sekä asiakasliittymän toiminnallisuuden suunnittelu sektoreiden yhteistyönä. Asiakasliittymäohjelmiston hankinta on käynnistynyt kilpailullisella neuvottelumenettelyllä syyskuussa ja hankintaneuvottelut käynnistyvät keväällä 2010. Hankintaprosessissa Kansalliskirjastoa tukee kaksi konsulttia (CSC-Tieteen tietotekniikan keskus sekä juridiikkakonsultti PTCServices) .
Valtiontason arkkitehtuurit –hanke (VALTASA) liittyy kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeeseen. Kirjaston tavoitteena on edistää VALTASAn kautta KDK:n kokonaisarkkitehtuurissa määriteltyjä kehittämisalueita (kansallinen ontologia- ja auktoriteettitietokantaratkaisu sekä kansallisen URN-resoluutiopalvelu).
Haka on Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä. Kansalliskirjasto on edustettuna Haka-luottamusverkoston ohjausryhmässä, ja on työskennellyt etenkin sen puolesta, että Haka-tunnistus otettaisiin käyttöön kaikissa korkeakouluissa. Käyttäjätunnistuksella on keskeinen rooli myös Kansallisessa digitaalisessa kirjastossa.
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen tiivistämällä korkeakouluverkkoa ja vahvistamalla korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja. Opetusministeriö käynnisti korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen vuonna 2008 ja hanke päättyi 2009. Hankkeen tehtävänä oli hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa siten, että korkeakoulujen yhdistymiset ja yhteistyösopimukset tulevat huomioon otetuiksi kirjastojen lukumääriä vähentäen, yhteistyötä lisäten ja toimintoja tehostaen; sekä selvittää erityisesti yliopistolakiuudistuksen aiheuttamat muutokset ja niiden vaikutukset korkeakoulukirjastojen toimintaan liittyvissä säädöksissä, rahoituksessa ja muissa menettelyissä siten, että kirjastojen palvelukyky turvataan.
Hankkeen loppuraporttiin on koottu joukko suosituksia eri toimijoille. Keskeinen suositus on, että kirjastoverkon yhteisten palvelujen tuottaminen organisoidaan Kansalliskirjastoon. Suosituksissa korostetaan työnjakoa korkeakoulukirjastojen ja kansallisten toimijoiden kesken mm. siten, että korkeakoulukirjastot vastaavat paikallisesta ja korkeakoulun mukaisesti profiloidusta sisällöllisestä palvelusta ja Kansalliskirjaston palveluyksikkö kirjastoverkon yhteisistä palveluista. Kirjastojen yhteisenä tahtotilana on se, että keskeisten keskitettyjen palveluiden suora kansallinen rahoitus varmistetaan ja että kirjastoverkon yhteisiä ja laajoja digitalisoitumista tukevia infrastruktuurihankkeita viedään eteenpäin keskitetysti. Lisäksi esitetään, että kirjastoverkon yhteisten peruspalveluiden budjettirahoitusta lisätään 5 – 10 prosenttia.
Hankeraportti kuvaa kattavasti korkeakoulukirjastoverkkoa sekä kirjastojen yhteisiä palveluja. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen raportti linjaa korkeakoulukirjastojen ja Kansalliskirjaston työnjakoa ja yhteistyön tiivistämistä Varastokirjaston kanssa.
Kansallinen yhteisluettelo
Kaikkien kirjastojen yhteisen yhteisluettelon (omaisuusluettelon) perustamista esitettiin Kansalliskirjasto 2002 -muistiossa. Kansallisen yhteisluettelon tarpeellisuutta voidaan perustella monilla hyödyillä. Yhteisluettelon tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan toimintaa kirjastoissa saada kustannustehokkaammaksi muun muassa vähentämällä päällekkäistä työtä kuvailussa. Yhteisluettelo mahdollistaa luetteloinnin ja kokoelmatyön tehostamisen, teknisen asiantuntijuuden tarkoituksenmukaisen keskittämisen sekä kehittämisen ja kaukopalvelun tehostamisen. Loppukäyttäjän näkökulmasta katsottuna kirjastojen läsnäolo verkossa yhtenäistyy. Kuvailuprosessien tehostuessa kirjastohenkilöstön työpanosta voidaan vapauttaa ns. back office -töistä enenevässä määrin esimerkiksi aineiston hankintaan, asiakaspalveluun ja neuvontaan, informaatiolukutaidon opetukseen ja ohjaukseen, toiminnan kehittämiseen sekä yhä lisääntyvään verkosto- ja asiantuntijatyöhön. Kansallisen yhteisluettelon toteutuessa voidaan paikallisia kirjastojärjestelmiä yksinkertaistaa.
Linda-yhteisluettelotietokannan tuotantoympäristönä toimii Aleph-tietokanta vuoden 2008 lopusta lähtien. Vuoden 2009 aikana Lindan toiminnallisuutta on kehitetty kirjastoilta saadun palautteen perusteella. Kirjastot nostivat esiin erityisesti luetteloinnin hidastumisen. Valtion työllistämisohjelma mahdollisti tietokannan laadun parantamisen. Lisäksi tietokantaan liittyvä kehittämistyö on organisoitu uudelle, aiempaa laajempaa osaamista edustavalle ryhmälle.
Yhteisluettelon laajentaminen ammattikorkeakouluihin ja yleisiin kirjastoihin edellyttää sitä, että ammattikorkeakoulukirjastot ja yleiset kirjastot määrittelevät omat tarpeensa yhteisluettelon suhteen.
Julkaisuarkistojen infrastruktuurihanke ja tutkimustietojärjestelmien kehittäminen
Opetusministeriön asettaman Avoimen tieteellisen julkaisemisen työryhmän muistiossa (2005) rinnakkaisjulkaisemista pidettiin keskeisenä keinona avoimen julkaisemisen edistämisessä. Rinnakkaisjulkaiseminen eli muualla julkaistujen artikkelien tallentaminen avoimeen julkaisuarkistoon parantaa merkittävästi suomalaisen tieteellisen julkaisutoiminnan näkyvyyttä ja julkaisujen saatavuutta. Samalla se myös yleistyessään tukee pyrkimyksiä tieteellisten kirjastojen aineistokulujen pitkään jatkuneen kasvun hidastamiseksi. Tähän mennessä rinnakkaisjulkaisemista koskevista tallennusmandaateista tai -kehotuksista on tehty päätöksiä Helsingin yliopistossa (2008), Tampereen yliopistossa (2009) ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostossa (2009).
Kansalliskirjasto on mukana Julkaisuarkistojen infrastruktuuri -hankkeessa (2009 - 2010), jonka tavoitteena on rinnakkaisjulkaisemisen käytäntöjen edistäminen ja vakiinnuttaminen Suomessa. Hankkeessa ovat Kansalliskirjaston lisäksi mukana Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto. Kansalliskirjaston vastuulla on hankkeen koordinointi sekä julkaisuarkistojen teknisen infrastruktuurin kehittäminen ja vakiinnuttaminen.
Julkaisuarkistojen infrastruktuuri -hankkeeseen liittyen on toteutettu Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalveluihin liittyvä selvitystyö Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Tavoitteena oli suunnitella Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalveluille palvelumalli, joka soveltuisi mahdollisimman hyvin erilaisten organisaatioiden tarpeisiin. Palvelumalli otetaan käyttöön 2010 ja tavoitteena on kansallisen julkaisuarkistojen infrastruktuuripalvelun vakiinnuttaminen osaksi Kansalliskirjaston toimintaa.
Tutkimustietojärjestelmien suunnittelu ja kehittäminen on Suomessa erittäin ajankohtaista. CSC koordinoi RAKETTI-hanketta (RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto), jonka tavoitteena on tuottaa korkeakoulujen johtamisen ja ohjauksen tueksi vertailukelpoista tietoa. Hankkeeseen kuuluu joukko osahankkeita joista TUTKI on yksi. Osahankkeen tuloksena odotetaan syntyvän kansallisia tutkimusprosessin ja tutkimushallinnon tukipalveluja, jatkuvan tilastotuotannon palveluja tutkimuksen laatuarvioinnin käyttöön (OPM, SA, korkeakoulut) sekä suomalaisen tutkimuksen ”näkyvyyspalveluja”. TUTKI osahankkeeksi on perustettu JURE, jonka tavoitteena on kansallisen julkaisurekisteripalvelujen toteuttaminen. Kansalliskirjasto on edustettuna sekä TUTKI- että JURE-hankkeissa.
