Taustoja formaattikeskustelulle ja -päätöksille

Suomalaiset kirjastot käyttivät lähes yksinomaan FINMARC-formaattia yli kahdenkymmenen vuoden ajan, 70-luvulta aina 2000-luvun alkuun. FINMARC ja kansalliskirjaston sille antama tuki hyödyttivät suoraan lähes kaikkia julkisesti rahoitettuja kirjastoja sektorista riippumatta.

2000-luvun alussa tilanne muuttui oleellisesti, kun yliopistokirjastojen ja sittemmin ammattikorkeakoulukirjastojen formaatiksi valittiin Voyager-järjestelmän pakottamana MARC21-Fin, ja pääkaupunkiseudun kirjastot ottivat käyttöön Millennium-järjestelmän sekä MARC 21 -formaatin.

Vaikka nykyisin käytössä olevat konversiovälineet ovatkin tehokkaita, sekalainen formaattikäytäntö yhden maan sisällä ei ainakaan säästä työtä. Myös Kansalliskirjaston toimialan laajeneminen v. 2006 kattamaan kaikki kirjastosektorit asetti paineita siihen, että kaikkia sektoreita tulisi voida tukea tasapuolisesti myös formaattiasioissa. Mm. näistä syistä keväällä 2004 Voyager-järjestelmää käyttävissä kirjastoissa aloitettiin keskustelu formaatin vaihtamisesta.

• Mahdollisen muutoksen etuja ja haittoja käsiteltiin esim. Tietolinja-lehden artikkelissa MARC21-Fin vai MARC21 loppuvuodesta 2004.
• Voyager-kirjastoissa järjestettyjen erinäisten keskustelujen jälkeen Linnea2-konsortio päätti yleiskokouksessaan 16.9.2005, että "Linnea2-tietokannoissa siirrytään MARC 21:een kolmen vuoden siirtymäajalla".
• AMKIT-konsortio teki saman päätöksen yleiskokouksessaan 1.11.2005.

Kun kaksi kirjastosektoria oli tehnyt päätöksensä, lähdettiin jatkamaan keskustelua siitä, voitaisiinko MARC 21 -formaattia suositella kaikkien Suomen kirjastojen yhteiseksi tallennusmuodoksi:

• Marraskuussa 2005 ilmestyneessä Tietolinja-lehdessä käsiteltiin jälleen formaattiaihetta artikkelissa MARC21-Fin vai MARC21 - siinäpä kysymys.
• 15.12.2005 KATVE-työryhmän kokouksessa oli koolla kotimaisten järjestelmätoimittajien lisäksi sekä yleisten, ammattikorkeakoulu- että yliopistokirjastojen edustajia keskustelemassa alustavasti yhteisen formaatin kysymyksestä.
• Aiheen käsittely on jatkunut ja jatkuu Digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmän eri ryhmissä, joihin kuuluu edustajia kaikilta kirjastosektoreilta.
  
• Kirjastolehti 2006:2 julkaisi jäsensivuillaan artikkelin MARC 21 tulee..., joka on luettavissa myös Kirjastolehden arkiston (vain Kirjastoseuran jäsenille) kautta.
• Elo-syyskuussa 2006 aihe on ollut (digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmän ohjelmisto- ja standardointiryhmän toimeksiannosta) esillä sekä yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunnassa että erikoiskirjastojen neuvoston työvaliokunnassa.
• Yleisten kirjastojen neuvosto teki 20.9.2006 suosituksen "yleisille kirjastoille valmistautumisesta MARC 21 -formaattiin siirtymiseen vuoden 2010 paikkeilla".
• Myös erikoiskirjastojen neuvosto päätti 21.11.2006 suosittaa MARC 21 -formaatin käyttöönottoa.
• Digitaalisen kirjaston ohjausjärjestelmän verkkopalveluryhmä vahvisti suosituksen omalta osaltaan 30.1.2007.
  
• Maaliskuussa 2007 ilmestyneessä Kuntalehdessä pohdittiin aihetta otsikolla Päätöksenteko- ja rahoitusmallia etsimässä: Kirjastot ja ihmeellinen MARC-maailma.
• Maaliskuussa 2007 Kirjastolehti julkaisi numerossa 2007:2 artikkelin MARC 21 kirjastojen yhteiseksi formaatiksi, joka on luettavissa myös Kirjastolehden arkiston (vain Kirjastoseuran jäsenille) kautta.
• Toukokuussa 2007 ilmestyneessä Tietolinja-lehdessä oli lyhyt tilannekatsaus otsikolla MARC 21 - missä mennään.
• ...