Vapaakappalelaki uudistuu

Joukkoviestinnän arkistointiprojektin muistio on luovutettu opetusministeriölle 3.6.2003.

Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003: 14

Muistio sisältää esityksen uudeksi vapaakappalelaiksi. Laki tulisi kattamaan

• Painotuotteet
• Tallenteet (esim. äänitteet, CD-ROM- ja DVD-levyt)
• Avoimissa tietoverkoissa yleisön saataviin saatetun verkkoaineiston
• Televisio- ja radio-ohjelmat
• Elokuvat

Uuden lain tarkoituksena on nykyisen lain tapaan vapaakappaleiden pysyvä säilyttäminen ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.

Kansalliskirjasto on ensisijainen vapaakappalekirjasto, joka arkistoi painotuotteet, tallenteet ja verkkoaineistot sekä jakaa muihin vapaakappalekirjastoihin painotuotteet, joita luovutetaan useampi kappale. Sijoituskirjastot säilyisivät ennallaan lukuun ottamatta Eduskunnan kirjastoa, jonka painotuotteita koskeva vapaakappaleoikeus siirtyisi kokonaisuudessaan Joensuun yliopiston kirjastolle.

Vastaavasti Suomen elokuva-arkisto huolehtii elokuvien - myös elokuvaa sisältävien tallenteiden - sekä radio- ja televisioaineiston arkistoinnista.

Kansalliskirjasto ja Suomen elokuva-arkisto valvovat kumpikin omalta osaltaan lain toteutumista sekä huolehtivat tarvittavasta ohjeistuksesta.

Lainuudistuksen odotetaan astuvan voimaan vuonna 2008.

Painotuotteet

Painotuotteita luovutettaisiin nykyisen lain tapaan à 6 kpl paitsi

• pienpainatteita à 2 kpl (tallennus Helsingin ja Turun yliopistojen kirjastot)
• sanomalehtiä à 1 kpl (tallennus Kansalliskirjasto).

Tallenteet

Tallenteita olisivat nykyisten puhe- ja musiikkiäänitteiden ja mikrofilmien lisäksi myös esim. CD-ROM- ja DVD-levyt. Tallenteita luovutettaisiin vain à 1 kpl (nyk. à 2 kpl) tallennettavaksi Kansalliskirjastoon; kuitenkin elokuvaa sisältävät tallenteet arkistoidaan Suomen elokuva-arkistoon.

Verkkoaineisto

Tietoverkoissa vapaasti yleisön saatavilla olevan aineiston Kansalliskirjasto hakee ja tallentaa ohjelmallisesti siten, että eri aikoina yleisön saatavilla olevaa aineistoa tulee arkistoiduksi monipuolisesti ja edustavasti. Mikäli aineistoa ei voida ohjelmallisesti hakea, verkkojulkaisijan tulee mahdollistaa haku; halutessaan julkaisija voi myös luovuttaa aineiston

Kirjasto tekee vuosittain suunnitelman siitä, missä laajuudessa aineistoa arkistoidaan. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka ei kohtuuttomasti rasita eri osapuolia, mutta mahdollistaa kuitenkin verkkoaineiston arkistoinnin mahdollisimman laajasti. Nykyiset tietokoneohjelmat mahdollistavat sellaisen avoimeen tietoverkkoon linkitetyn ja vapaasti käytettävissä olevan verkkoaineiston ohjelmallisen keräämisen, jolla on staattinen aineiston sijainnin ilmaiseva URL-osoite. Haravointiohjelmalla voidaan kerätä aineistoa sellaisilta palvelimilta, joiden maantunnus on .fi. Lisäksi voidaan kerätä myös muilta palvelimilta aineistoa, joka tiedetään suomalaisten yhteisöjen tai yritysten sivuiksi.

Televisio- ja radio-ohjelmat

Suomen elokuva-arkisto tallentaa edustavan ja monipuolisen otoksen Suomessa lähetettäviä televisio- ja radio-ohjelmia. Arkisto tekee vuosittain suunnitelman siitä, missä laajuudessa ohjelmat tallennetaan.

Elokuvat

Elokuvien sekä elokuvaa sisältävien tallenteiden arkistoinnista vastaa entiseen tapaan Suomen elokuva-arkisto. Kuitenkin vapaassa tietoverkossa yleisön saatavilla olevien elokuvien hausta ja tallentamisesta vastaa Kansalliskirjasto.

Sähköisessä muodossa olevien aineistojen käyttö

Sähköisessä muodossa olevien aineistojen käyttö tullaan määrittelemään tekijänoikeuslaissa, jonka uudistus on meneillään. Uusi hallituksen esitys tullaan antamaan rauenneen esityksen (HE 177/2002) pohjalta. Toteutuessaan tekijänoikeuslakiesitys mahdollistaa verkkoaineiston ja radio- ja televisioaineiston käytön vapaakappalekirjastojen ja Suomen elokuva-arkiston välisessä suljetussa verkossa.