Sibeliuksen tanssi-intermezzot ja Pohjolan tytär julkaistu kriittisinä editioina
Jean Sibeliuksen koottujen teosten sarjassa (Jean Sibelius Works) on ilmestynyt kriittisinä editioina viisi vuosina 1904–1910 valmistunutta orkesteriteosta: Dryadi (op. 45 nro 1), Musik zu einer Szene (op. 45 nro 2/1904), Tanssi-intermezzo (op. 45 nro 2), Pohjolan tytär (op. 49) ja Pan ja kaiku (op. 53a). Niteen on toimittanut Timo Virtanen. Se on 36. koottujen teosten sarjassa ilmestynyt osa.
Valmistumattomaksi jääneen orkesteriteoksen Luonnotar ensimmäinen käsikirjoitussivu.
Nyt ilmestyneistä teoksista Musik zu einer Szene ilmestyy ensijulkaisuna. Lisäksi niteeseen sisältyy liitteenä Tanssi-intermezzon aikaisemmin julkaisematon versio (Tanz-Intermezzo No. 1) sekä faksimilena eli jäljennöksenä Luonnottaresta säilynyt käsikirjoituskatkelma. Luonnotar-orkesteriteos edelsi Pohjolan tyttären lopullista versiota.
Musik zu einer Szene (1904) ja Pan ja Kaiku (1906) valmistuivat hyväntekeväisyystilaisuuksissa järjestettyihin tanssinäytöksiin. Sibelius muokkasi Musik zu einer Szenen aineksista konserttikäyttöön Tanssi-intermezzon. Dryadin synnyllä lienee yhteys kanadalaisen tanssitaiteilijan Maud Allanin Sibeliukselta tilaamaan, mutta toteutumattomaksi jääneeseen The Sacrifice -nimiseen balettiin. Allan käytti Dryadia pian sen kantaesityksen jälkeen tanssinäytäntönsä musiikkina Lontoossa. Sibelius näyttää pitäneen kaikkia näitä teoksia yhteen ja samaan teosryhmään kuuluvina, sillä Pan ja kaiku sai alaotsikokseen Tanssi-intermezzo nro 3, ja Sibelius nimitti päiväkirjassaan myös Dryadia ”tanssi-intermezzoksi”.
Sibelius kirjoitti ensimmäiset luonnokset ”sinfoniseen fantasiaan” Pohjolan tytär päätyneisiin aiheisiin ilmeisesti vuonna 1901. Teos valmistui monien vaiheiden jälkeen vasta viisi vuotta myöhemmin. Teokseen päätyneet ainekset vaelsivat useiden sävellyssuunnitelmien, muiden muassa toteutumattomiksi jääneiden Marjatta-oratorion ja orkesteriteoksen Luonnotar kautta. Nimen antaminen lopulta valmistuneelle teokselle oli sekin vaiheikas tapahtumaketju: Sibeliuksen ehdottamista nimistä Väinämöinen ja L’aventure d’un héros (suom. sankarin seikkailu) eivät kelvanneet teoksen saksalaiselle kustantajalle.
”Niteeseen sisältyvä Luonnottaren keskeneräiseksi jäänyt partituuri alkukesältä 1906 paljastaa, että Sibelius irrotti aineksia jo puhtaaksikirjoitusvaiheessa olleesta teoksesta vuotta myöhemmin valmistuneeseen kolmanteen sinfoniaan sekä vasta vuonna 1912 ilmestyneeseen Scènes historiques II -orkesterisarjan Minnelied-osaan”, kertoo niteen toimittaja Timo Virtanen. ”Pohjolan tytär muodostui Sibeliuksen tuotannossa erittäin mielenkiintoiseksi ’risteyskohdaksi’, sillä siihen päätyneillä ja sen sävellysprosessista irtaantuneilla musiikillisilla aineksilla on yhteyksiä lukuisiin teoksiin vuosilta 1904–1912.”
Sibeliuksen koottuja teoksia julkaisevat yhteistyössä Kansalliskirjasto, Sibelius-Seura ry/Sibelius-Samfundet rf sekä kustannusyhtiö Breitkopf & Härtel (Wiesbaden).
Jean Sibeliuksen teosten kriittinen editio (JSW) on Suomessa ainutlaatuinen kansainvälinen julkaisuhanke. Vuodesta 1996 toiminut hanke julkaisee Sibeliuksen sävellystuotannon kokonaisuudessaan, lähteiden perinpohjaiseen tutkimukseen perustuvina editioina. JSW tarjoaa sekä tietoa tutkijoille että perustan Sibeliuksen teosten esityksille. Julkaisusarja sisältää valmistuessaan 60 nidettä.
Lue lisää hankkeen verkkosivuilta.
