Ihminen ja luonto –näyttely avaa näkökulmia suomalaisen luontosuhteeseen

Näyttely avautuu Kansalliskirjaston Galleriassa Itämeripäivänä 26.8. Näyttely on auki kirjaston aukioloaikoina ja sinne on vapaa pääsy. Huomioithan, että Galleriassa voi olla yhtä aikaa 12 henkilöä, tilassa tulee käyttää maskia ja säilyttää kahden metrin turvavälit. Näyttelyvierailuun ei tarvita kansalliskirjastokorttia.

Luonnonilmiöitä selitettiin aiemmin jumalten ja maagisten voimien kautta. Ensimmäinen jokseenkin tieteellinen maailmanselitys syntyi antiikin elementtiopin kautta.

Kansalliskirjaston uusi näyttely esittelee ihmisen ja luonnon suhdetta sekä luontoa koskevien käsitysten kehittymistä neljän klassisen elementin eli maan, veden, ilman ja tulen näkökulmasta. Näyttelyssä eri luonnontieteiden asiantuntijat tarkastelevat elementteihin liittyvää tutkimusta sekä mielikuvia Kansalliskirjaston kokoelmien ja muutamien tiede- ja kulttuurilaitoksista saatujen lainaesineiden avulla. 

Kansalliskirjaston aarteita – niin kirjoja, lehtiä kuin pienpainatteitakin – on esillä etupäässä Kansalliskokoelmasta, sillä näyttelyn painopiste on suomalaisessa luonnossa. Näyttely tarjoaa kuitenkin maistiaisia myös käsikirjoituskokoelmasta, Kansallisesta äänitearkistosta sekä eurooppalaisesta tutkimuksesta aina 1500-luvulta lähtien. 

Näyttelyn helmiä eri vuosisadoilta 

Näyttelyn helmiin kuuluu Elias Til-Landzin Icones novae, Turun seudun kasviluettelo vuodelta 1683. Teoksesta ilmestyi ensimmäinen painos jo vuonna 1673 ja se oli ensimmäinen Suomen luontoa käsittelevä julkaisu. Elias Til-Landz oli Turun akatemian lääketieteen professori. 

Yksi vanhimmista esillä olevista teoksista on Theon Alexandrinuksen In Claudii Ptolemaei magnam constructionem commentariorum libri 11. Klaudios Ptolemaioksen noin vuonna 150 ilmestynyt Almagest oli aikansa tähtitieteen perinpohjainen käsikirja, joka hallitsi maailmankuvaa puolentoista vuosituhannen ajan. Kansalliskirjastossa oleva kreikankielinen laitos on painettu Baselissa 1538. 

Jonas Hahnin teos Ytterligare tilökning wid den förnyade Johan Månssons siö-märkes-bok eller des Uplifwade aska år 1748 on vuodelta 1751. Teoksessa kapteeniluutnantti Jonas Hahn esittelee uuden version kapteeni Johan Månssonin merenkulkua käsitelleestä kirjasta vuodelta 1644. 

Esillä on myös kuuluisa meteorologian teos Atmospheric circulation systems (Erik Palmén & Chester W. Newton) vuodelta 1969. Erik Palmén on kenties tunnetuin suomalainen meteorologian tutkija. Hänen ja Chester W. Newtonin teosta käytetään edelleen alan oppikirjana eri puolilla maailmaa. Niin ikään esillä on osa Jean Sibeliuksen käsikirjoituksesta sävellykseen Islossningen i Ule älv vuodelta 1899.

Katso näyttelyn esittelyvideo:

Voit tutustua näyttelyn sisältöön myös 14.1.2021 järjestetyn Tieteiden yön Ihminen ja luonto -tapahtuman tallenteen kautta.

Osa näyttelyn aineistoista löytyy myös digitaalisista kokoelmistamme: lista digitoiduista aineistoista.

Näyttelyn työryhmä
Näyttelyidean äiti: professori, ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles
Työryhmän puheenjohtaja: professori Jouko Rikkinen (Helsingin yliopisto). 

Jäsenet: filosofian tohtori Elise Garritzen (Helsingin yliopisto), tutkijatohtori Heli Huhtamaa (Bernin yliopisto), tähtitieteen dosentti Hannu Karttunen (Turun yliopisto), filosofian tohtori, tekniikan tohtori Johan Stén (Helsingin yliopisto), filosofian tohtori, dosentti Allan Tiitta (Helsingin yliopisto) ja emeritusprofessori Nils Erik Villstrand (Åbo Akademi). 

Kansalliskirjaston kokoelma-asiantuntija: Jaakko Tahkokallio

Näyttelyarkkitehti ja näyttelyn visuaalinen ilme: Maara Kinnermä

Näyttelykoordinaattori: Marjut Hjelt

Konservaattori: Marleena Vihakara

Kansalliskirjaston viestintä: Marko Oja, Tiina Lehmikoski-Pessa, Mia Mansaré, Katri Nissilä, Teemu Kokkonen

Videot: Unigrafia

Tiedustelut: [email protected]

Kiitämme: 
Suomen Oppihistoriallinen Seura, Helsingin yliopiston kielipalvelut, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Jean Sibeliuksen perikunta, Jean Sibelius Works, Kansallisgalleria/ Ateneumin taidemuseo, Kansallismuseo, Museoviraston kuvakokoelmat, Helsingin yliopiston fysiikan laitos, Turun yliopisto, Yliopistomuseo ja Unigrafia.