Perustehtävät

Kansalliskirjasto asetti maaliskuussa asiakkaittensa käyttöön suuren määrän digitoimiaan kotimaisia kulttuuri- ja ajanvietelehtiä vuosilta 1810–1944. Ennen vuotta 1870 ilmestyneet, tekijänoikeuksista vapaat lehdet vietiin verkkoon – kenen ja missä tahansa vapaasti käytettäviksi.

Aineistot ja asiakkaat

Tutkimuskirjallisuutta hankittiin vuoden aikana lähes 790 000 eurolla. Tiedekokoelma karttui tavoitteiden mukaisesti, joskin sähköisiä aineistoja hankittiin suunniteltua enemmän. Painetun tutkimuskirjallisuuden osuus hankinnoista oli noin puolet.

Sähköisten kirjastopalvelujen käyttö kasvoi edelleen, millä oli odotetut vaikutuksensa paikallisten palvelujen käyttöön. Peräti puolet lainauksista kohdistui kuitenkin suljettuihin kokoelmiin ja neljännes niistä ei kuulunut atk-lainauksen piiriin.

Kansalliskirjaston digitoidut aineistot -palvelun eli digitoitujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä pienpainatteiden käyttöaste oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna: sivulatauksia kertyi yhteensä 6,5 miljoonaa.

Unioninkadun tiloissa vieraili vuoden aikana kaikkiaan 173 000 asiakasta, eli kolmisentuhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakkaista yli puolet oli edelleen Helsingin yliopiston opiskelijoita, tutkijoita tai muuta henkilökuntaa.

Kirjaston käyttäjät olivat vuotuisen asiakaskyselyn mukaan edelleen hyvin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Yleisarvosana pysytteli aikaisempien vuosien tapaan kiitettävän rajalla (8,8 asteikolla 0–10).

Vapaakappaletoiminta

Vapaakappaleita otettiin vastaan ja järjestettiin kokoelmiin kaikkiaan 155 000 aineistokappaleen ja 421 hyllymetrin verran. Kappaleittain laskettuna selvästi suurimman aineistoluokan muodostivat edelleen pienpainatteet, toiseksi suurimman aikakauslehdet.

Kotimaisten julkaisujen verkkoarkistoon haravoitiin 200 miljoonaa tiedostoa (2009: 150 milj). Haravoinnin ulottumattomiin jäävän verkkoaineiston tavoittamiseksi otettiin nyt ensimmäistä kertaa aktiivisesti yhteyttä julkaisijoihin. Luovutuspyynnöt kohdistettiin erityisesti verkkomusiikkiin.

Tunnisteet, aineiston kuvailu ja sanastotyö

Uudet painetut ja sähköiset vapaakappaleet kuvailtiin kansallisbibliografia Fennicaan sitä mukaa kuin kirjapainot, kustantajat ja julkaisijat niitä luovuttivat.

Vuoden aikana valmistui kaksi merkittävää SFS-standardia: tekstimuotoisen teoksen kansainvälinen tunnus ISTC sekä pitkäaikaissäilytysarkiston viitemalli eli Open Archival Information System -standardin (OAIS) suomennos.

Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon (YSA) otettiin jälleen noin 1 000 uutta asiasanaa. Ruotsinkielinen sanasto Allärs, jonka ylläpidon Kansalliskirjasto tilaa
Åbo Akademilta, karttui samaan tahtiin.

Digitointi ja konservointi

Digitointi- ja konservointikeskus ylsi elvytyshankkeen varoilla palkatun, määräaikaisen henkilöstön ja kaksivuorotyön avulla jälleen tavallista parempiin tuloksiin: tuotannossa skannattiin kaikkiaan 1,3 miljoonaa ja jälkikäsiteltiin 1,2 miljoonaa sivua. Asiakkaiden käyttöön saatettiin 1,1 miljoonaa sivua. Lisäksi musiikki- ja puhekasetteja (C-kasetteja) digitoitiin runsaat 2 000 kappaletta.

Pitkin vuotta valmisteltiin Comellus-hanketta, jonka aikana pyritään kehittämään sanomalehtien sähköisen luovutuksen ja arkistoinnin tuotantoprosessi ja mallinnos. Kolmivuotisen projektin päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja käytännön yhteistyökumppaneita Etelä-Savon Viestintä Oy/Länsi-Savo, Esan Kirjapaino Oy/Etelä-Suomen Sanomat sekä Digitalmikkelin yhteistyöverkosto.

Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä sekä jatkuvasti ilmestyvien sanomalehtien vapaakappaleita mikrokuvattiin jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kirjastojen palvelut

Kansalliskirjaston maalis–huhtikuussa organisoima valtakunnallinen kirjastokysely saavutti ennätysmäärän kirjastopalvelujen käyttäjiä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 34 300 kirjastoasiakasta.

Kirjastojen palvelut arvioitiin kokonaisuutena melko onnistuneiksi ja hieman entistä paremmiksi. Asteikolla 1–5 mielipiteet kirjastopalveluiden tärkeydestä asettuivat nyt välille 4,6–4,7, kun ne kahden vuoden takaisessa kyselyssä liikkuivat 4,4–4,6:n välillä.

Suomen koko kirjastokenttää palvelevan elektronisen kirjaston FinELibin aineistosta ladattiin vuoden aikana tuntuvasti enemmän artikkeleja kuin vuotta aikaisemmin. Myös FinELib-aineistoista tehtyjen hakujen määrä kasvoi edelleen.

Kansallisiin tietokantoihin tehtiin yhteensä 5,6 miljoonaa hakua. Käytön huomattavan kasvun (+17 %) selittää suurelta osin Linda- ja Arto-tietokantojen vapaaseen kansalaiskäyttöön avaaminen. Myös kansallisbibliografia Fennican käyttö kasvoi (+7 %), kun taas kansallisdiskografia Violan käyttö väheni hieman.

Korkeakoulujen yhteiseen Doria-julkaisuarkistoon liittyivät uusina asiakkaina Lapin yliopisto, Svenska litteratursällskapet (SLS) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Aitta-lehden heinäkuun 1927 numero on yksi esimerkki vuosilta 1810–1944 digitoiduista aikakauslehdistä.

Digitointi: Kansalliskirjasto