Kulttuurivastuu

Lähes koko elämänsä Disney-keräilylle omistanut Pentti Hauhiala lahjoitti Kansalliskirjastolle keräilykokoelman, joka sisältää tuhansittain Disney-aiheisia kirjoja, lehtiä, videoita, levyjä ja muuta esineistöä. Suomen suurimmaksi arvioitu Disney-kokoelma sai nimikkokokoelman statuksen.

Lahjoituskokoelmaan perustuva näyttely Intohimona Disney-keräily oli esillä 21.10.2010–31.1.2011. Sen kokosi sarjakuvaneuvos Heikki Kaukoranta yhteistyössä Kansalliskirjaston kulttuuritoiminnan kanssa.

Muut lahjoitukset

YLE lahjoitti helmikuussa nuotistostaan Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmissa säilytettäväksi kulttuurihistoriallisesti merkittävän sävellyskäsikirjoitusten kokoelman, jonka aineisto on karttunut vuodesta 1927 alkaen.

Käsikirjoituskokoelmiin liitettiin myös Kaartin Soittokunnan historiaan perehtyneen musiikkikapteeni evp. Jukka Vuolion lahjoittamia suomalaisen sotilasmusiikin sävellyskäsikirjoituksia, sovituksia, audiovisuaalista aineistoa ja valokuvia.

Helsingin yliopiston observatorion kirjasto luovutti Kansalliskirjastolle Turun Akatemian Observatorion vanhan kirjakokoelman ja Separata-kokoelman, joka sisältää tähtitieteen professoreille lähetettyjä eripainoksia 1600–1900-luvuilta.

Kulttuuriohjelmisto

Kansalliskirjaston kulttuuritoiminta tavoitti ohjelmistollaan runsaasti uutta yleisöä, etenkin nuoria kävijöitä.

Laaja ja monipuolinen Mikäs kirjan tappaisi -näyttely (27.5.–31.12.2010) pohti kirjan tulevaisuutta. Sen runsaaseen oheisohjelmaan sisältyi muun muassa Herttoniemen yhteiskoulun ja Vaskivuoren lukioiden oppilaiden äidinkielenopettajiensa ohjauksessa suunnittelema ohjelmisto.

Vuoden Puupäähattu-palkitun sarjakuvataiteilijan Tiina Pystysen näyttely (15.1.–1.4.2010) järjestettiin yhteistyössä Suomen Sarjakuvaseuran kanssa ja Virolaiset kirjavaliot 2009 (8.4.–8.5.2010) Viron kansalliskirjaston kanssa. Suomen kauneimmat kirjat 2009 -näyttelyn (17.5.–22.9.2010) yhteistyökumppanina oli Suomen kirjataiteen komitea.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa järjestettiin kaksi näyttelyä: kansainväliseen SHARP-konferenssiin liittynyt Uusi lukemiskulttuuri 1700-luvulla Suomessa (12.5.–4.9.2010) sekä Kalevalan 175-vuotisjuhlanäyttely Kalevalaa monessa muodossa (25.3.–25.9.2010). Eikonopoiia. Antiikin Kreikan kirjoitetut lähteet -bannerinäyttely (20.10.–31.12.2010) puolestaan liittyi lokakuun lopulla järjestettyyn Digital Imaging of Ancient Textual Heritage -konferenssiin.

Kiertonäyttelyt Suomi kautta aikojen, Kotimaana musiikki – Fredrik Pacius 200 vuotta ja Suomea rajan takana esiteltiin Virossa ja eri puolilla Suomea.

Kulttuurihankkeet

Pelasta Kirja -kampanja sai uuden keräysluvan, joka jatkuu toukokuuhun 2012 saakka. Kampanjan varoin perustettu Aarteet-kirjasto karttui 300 digitoidulla nimekkeellä, joita vuoden päättyessä oli kaikkiaan 533.

Yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa jatkettiin kaunokirjallisuuden verkkopalvelun eli Kirjallisuuspankin suunnittelua.

Turun Akatemian latinan- ja ruotsinkielisten väitöskirjojen digitointi jatkui Ilkka ja Ulla Paateron rahaston varoilla. Konservointi- ja digitointityöt saatiin alkuvuodesta valmiiksi, ja toukokuussa aineisto asetettiin vapaasti saataville Doria-tietokantaan.

Anu Karessuon rahaston turvin käynnistettiin lokakuussa hanke musiikkiarkistojen kehittämiseksi. Eero Niinikosken rahaston tuella puolestaan digitoitiin ja konservoitiin Kansalliskirjaston hallussa olevat Missale Aboensen kappaleet. Teos on ensimmäinen, vuonna 1488 Suomea varten painettu julkaisu.

Tutkimusprojektit

Jean Sibeliuksen kootut teokset -projekti sai vuoden aikana valmiiksi kaksi uutta teosta: Sibeliuksen seitsemännen sinfonian ja Cassazionen kaksi versiota. Kansalliskirjaston, Sibelius-Seuran ja kustannusyhtiö Breitkopf & Härtelin yhteistyössä julkaisemassa sarjassa oli vuoden lopussa ilmestynyt kuusitoista nidettä.

Keskiaikaisten pergamenttifragmenttien säilyttämis- ja julkistamishankkeessa koko 9 300 pergamenttilehden kokoelma saatiin konservoitua ja lähes kokonaisuudessaan myös digitoitua. Helsingin Sanomain Säätiön tukema hanke liittyy dosentti Tuomas Heikkilän johtamaan tutkimusprojektiin, joka valottaa maamme varhaisimman kirjallisen kulttuurin syntyä, kehitystä ja vaikutusta.

Helsingin yliopiston tukemassa Kansalliskirjaston historia -projektissa tulevan historiateoksen ruotsinkielinen käsikirjoitus toimitettiin luettavaksi kustantajille eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle ja Svenska litteratursällskapetille. Teos on tarkoitus julkaista alkuvuodesta 2012.

Pentti Hauhialan Disney-kokoelmaan kuuluu mm. Wer ist Carl Barks -näyttelyn luettelo. Gottfried Helnweinin kirjoittamaan, vuonna 1993 Saksassa ilmestyneeseen julkaisuun sisältyy myös Carl Barksin haastattelu.

Kuva: Kansalliskirjasto/Kari Timonen