Tietolinja

Tietolinja
4/1999


PÄÄKIRJOITUS

ARTIKKELIT


Ammattikorkeakoulukirjastojen tilastoinnin näkökulmia ja ongelmia

Marja Anttonen


Ammattikorkeakoulukirjastojen piirissä on keskusteltu paljon tilastoinnista ja sen mielekkyydestä. On kysytty, ohjaavatko tilastot toimintaa? Muuttuuko se, mitä mitataan, toiminnan tavoitteeksi? Jos mitataan hyllymetrejä, nähdäänkö kirjastot pääasiassa kirjavarastona? Jos tilastoinnissa keskitytään lainasuoritteisiin, tuleeko kirjastoista pelkästään kirjalainaamoita? Tilastoista tulisi välittyä kuva myös kirjaston toiminnan dynaamisesta puolesta ja määrällisten mittareiden rinnalle tulisi nostaa laadullisia mittareita.

Ammattikorkeakoulukirjastot

Ammattikorkeakoulukirjastot ovat perinteisten tieteellisten ja yleisten kirjastojen rinnalle1990-luvulla syntynyt uusi kirjastoryhmä. Vuonna 1999 Suomessa oli 30 ammattikorkeakoulukirjastoa, joissa työskenteli noin 360 henkilöä ja joiden kokoelmissa oli yli 2 miljoonaa nidettä. Ammattikorkeakoulukirjastot elävät parhaillaan vahvaa kehitysvaihetta. Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi, että ammattikorkeakoulut käyttävät vuonna 2000 5 % käyttömenoistaan kirjasto- ja tietopalveluihin.

Ammattikorkeakoulukirjastot ovat keskenään erilaisia. Yhteistä kaikille on kuitenkin kirjaston pedagogisen merkityksen korostaminen ja kirjastopalvelujen integroiminen oppimisprosessiin. Arene ry:n (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmä on strategiassaan hahmottanut ammattikorkeakoulukirjastojen visiota: "Vuoteen 2003 mennessä kirjasto on ammattikorkeakoulun oppimisprosessin keskeinen osa ja täydentää alueensa kirjastoverkostoa ja tietohuoltoa". Ammattikorkeakoulukirjastot koostuvat monesti pienistä, eri paikkakunnilla sijaitsevista yksiköistä. Tyypillistä on myös, että kirjastopalvelujen järjestämiseen liittyy erilaisia ostopalvelusopimuksia mm. toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Mihin tilastoja käytetään?

Tilastot

  • antavat yleiskuvan kirjastojen toimintojen volyymista ja voimavaroista
  • tuottavat tietoa kirjastojen kehitystrendeistä
  • tuottavat aineistoa yksittäisen kirjaston toiminnan kehityksen seurantaa varten
  • tuottavat aineistoa kirjastojen väliseen vertailuun

Ammattikorkeakoulukirjastojen kokonaiskuva on jäänyt tilastojen puutteessa "pimentoon". Kuitenkin näiden kirjastojen volyymi on usealla tavalla mitattuna aika suuri ja myös nämä kirjastot olisi syytä saada näkyviin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Toinen keskeinen tilastojen käyttöfunktio ammattikorkeakoulukirjastoissa on kirjaston toiminnan kehittäminen.

Ammattikorkeakoulukirjastojen tilastointitilanne

Tieteellisten kirjastojen yhteistilastoinnin uudistuksen yhteydessä vuonna 1994 neljä oppilaitoskirjastoa liittyi mukaan yhteistilastointiin. Ammattikorkeakoulukirjastoja tilastossa on ollut vuodesta 1997 lähtien. Amyli-työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia ammattikorkeakoulukirjastojen ja yliopistokirjastojen yhteistyömahdollisuuksia, on esittänyt, että kaikki ammattikorkeakoulukirjastot liittyvät tieteellisten kirjastojen yhteistilastoon 1.1.2000 mennessä. Ammattikorkeakoulujen yhteistyösihteeri koordinoi tilastotietojen keruuta ja avustaa tilastoinnissa.

Arenen kirjasto- ja tietopalvelutyöryhmä on järjestänyt tilastoinnista koulutustilaisuuksia Oulussa ja Turussa. Tilastoasioista on keskusteltu vilkkaasti myös ammattikorkeakoulukirjastopäivillä ja ammattikorkeakoulukirjastoilla on edustaja kansallisessa tilastointityöryhmässä. Viime vuoden joulukuussa järjestettiin tilastointiseminaari, jossa käsiteltiin tilastoinnin yhteisiä periaatteita.

Case "Luvut valehtelevat"

Jokin aika sitten oli ammattikorkeakoulujen kirjastonjohtajien keskustelulistalla kysymys, jossa eräs johtajista halusi oman kehitystyönsä taustaksi kerätä ajantasaisia tietoja muiden ammattikorkeakoulujen kirjastohenkilöstön ja opiskelijoiden määrästä. Lukuja saatiin epäviralliseen taulukkoon varsin nopeasti ja todettiin mm., että tilanne näyttää hyvin erilaiselta eri ammattikorkeakouluissa. Pian joku kuitenkin huomautti, että "luvut valehtelevat". Sama henkilöstö saattaa palvella ammattikorkeakouluopiskelijoiden lisäksi myös toisen asteen opiskelijoita ja nämä opiskelijat eivät näy tilastossa. Toisen asteen oppilaitos on kuitenkin tehnyt ammattikorkeakoulun kanssa palvelusopimuksen ja maksaa osan kirjaston kustannuksista ja henkilöstön palkasta.

Samaa asiaa pohdittiin myös ammattikorkeakoulukirjastojen tilastointiseminaarissa joulukuussa. Palvelusopimusten piiriin kuuluvien maksujen ja palveltavien opiskelijoiden määrän tilastoiminen todettiin hyvin ongelmalliseksi, sillä tällä hetkellä yhteistilastoon on mahdollista ilmoittaa vain yksi opiskelijaluku. Päädyimme seminaarissa siihen, että toista astetta koskevat luvut ilmoitetaan tilastoon huomautuksena.

Tiedonhaun määritelmä

Toinen ongelmallinen kohta tilastoinnissa on ollut tiedonhaun määritelmä. Tieteellisten kirjastojen yhteistilaston aikaisemmassa ohjeessa "Tietopalvelussa tiedonhaulla tarkoitetaan palvelua, jossa asiakas pyytää kirjastoa etsimään vastausta aiheenmukaiseen kysymykseen tai faktatietoa. Tiedonhaussa asiakkaalle pyritään antamaan vastaus aiheenmukaiseen kysymykseen, faktatieto tai kirjallisuusviitteet".

Ammattikorkeakoulukirjastojen pedagogiseen luonteeseen kuuluu, että kirjastossa ei pyritäkään etsimään opiskelijalle valmista vastausta, vaan häntä ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan ja oman alan keskeisten tiedonlähteiden aktiiviseen käyttöön. Opiskelijat etsivät tietoa ja kirjaston tehtävänä on ohjata heitä tiedonhankinnassa ja tiedonlähteiden käytössä. Iloksemme tämä näkökulma on otettu huomioon yhteistilaston uusissa ohjeissa ja myös tiedonhaun ohjaus lasketaan tietopalvelutoimeksiannoksi.

Keskustelua tilastoinnista

Ammattikorkeakoulukirjastojen piirissä on keskusteltu paljon tilastoinnista ja sen mielekkyydestä. On kysytty: Ohjaavatko tilastot toimintaa ja se, mitä mitataan, muuttuu tavoitteeksi? Jos mitataan hyllymetrejä, nähdäänkö kirjastot pääasiassa kirjavarastona. Jos tilastoinnissa keskitytään lainasuoritteisiin, tuleeko kirjastoista pelkästään kirjalainaamoita. - Tilastoista tulisi välittyä kuva myös kirjaston toiminnan dynaamisesta puolesta ja määrällisten mittareiden rinnalle tulisi nostaa laadullisia mittareita, joiden perusteella voitaisiin mitata mm.

  • Miten kirjastot vaikuttavat opetukseen ja oppimiseen?
  • Miten kirjastojen toiminta näkyy tutkintojen suorittamisessa?
  • Mikä on hankitun aineiston merkittävyys?

On korostettu sitä, että tilastointi ei saa olla itsetarkoitus, eikä vähäisiä henkilökuntaresursseja kannata tuhlata epärelevanttien tai liian yksityiskohtaisten tietojen keräämiseen. Toisaalta tietoa voidaan tilastoida yksityiskohtaisemminkin kuin yhteistilasto edellyttää. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa halusimme käyttäjäkunnan jakaumatilastoinnin yhteydessä kerätä tietoa myös toisen asteen oppilaitoksen kanssa tehtävän palvelusopimuksen pohjaksi.

Marja Anttonen
Johtava informaatikko
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto
email: Marja.Anttonen@turkuamk.fi

Tietolinja 4/1999