Vuodenvaihde on jälleen käsillä ja on aika tarkastella kulunutta
vuotta - mitkä suunnitelmista toteutuivat, mitkä eivät ja mitä
ennalta suunnittelemattomia asioita saatiin aikaan. On myös aika
asettaa tavoitteet seuraavalle vuodelle.
TKAYn näkyvin tulos vuonna 1995 on tietokantojen rintamalla. Jos
viime vuosi nimettiin LINDAn vuodeksi, voi tätä vuotta yhtä
hyvällä syyllä nimittää ARTOn vuodeksi. ARTO kattaa nyt
huomattavan osan Suomessa ilmestyvistä lehdistä ja on
ajantasaisena hyvä lähde tiedonhauille. Tietuemäärä kasvaa
reipasta vauhtia ja varsinaisen lehtilistan lisäksi Helsingin
yliopiston julkaisurekisterin aineisto täydentää merkittävällä
tavalla ARTOn kattavuutta.
Vaikka ARTO onkin vuoden debytantti, älkäämme unohtako LINDAa,
joka on vakiinnuttanut asemansa niin luetteloinnin kuin
kaukopalvelunkin työvälineenä. Samoin on syytä muistaa, että
KDOK-tietokannat ovat edelleen käytettävissä ja LINDAn ja ARTOn
uusilla tietueilla päivitetään säännöllisesti KOTIa, KATIa ja
KAUKOa. CD-KATI on tuonut ennen ARTO-aikaa tallennetut tietueet
yhä useampien saataville.
Mitä sitten tuo tullessaan ensi vuosi? Ei tarvita kovin
kummoista kristallipalloa kertomaan, että ainakin yksi uusi
tietokanta valmistuu silloin. MANDAn perustaminen etenee hyvää
vauhtia suunnitelmien mukaan. Koekäyttö kuluvan vuoden aikana
osoitti sen tarpeellisuuden ja veikkaampa, että moni
korkeakoulukirjasto huomaa löytävänsä sieltä hyödyllistä tietoa.
Kaikki nämä tietokannat on saatu kaikkien käytettäväksi
yhteistyöllä. Mikään kirjasto sen enmpää kuin atk-yksikkökään ei
olisi yksin saanut tätä aikaan. Leikitäänpä ajatuksella, että
jokainen ARTOon tallentava organisaatio ylläpitäisi oman alansa
tietokantaa ja tallentaisi tiedot vain siihen. Tiedonhakijat
joutuisivat silloin sopimaan käytöstä noin 30 eri organisaation
kanssa ja hakemaan tietoa yhtä monesta eri tietokannasta.
Hakukielikään ei olisi välttämättä sama. Myös tallennuksessa
olisi merkittävä osuus päällekkäistä työtä puhumattakaan
käyttöympäristön luomisesta ja ylläpitämisestä.
Tämä kaikki tuntuu itsestään selvältä ja unohtuu helposti,
kunnes joku ulkomaalainen vieras kertoo kadehtivansa meitä.
Heilläkin olisi tarvetta vastaavaan, mutta yhteistyön
organisointi ei onnistu. Samoin lukiessani kuvauksia muualla
saavutetuista edistysaskeleista huomaan usein, että meillä
vastaava on toiminut jo vuosia - kiitos yhteistyön.
Sellaisina hetkinä olen ylpeä siitä, että olen suomalainen ja
työskentelen yhteistyökykyisen ja -tahtoisen kirjastoverkon
osana. Se auttaa taas jaksamaan.
Hyvää joulua teille kaikille ja kiitokset kuluneesta vuodesta -
jaksetaan yhdessä ensi vuonnakin!
3
tietolinja 4/95 8.12.1995