Euroopan unioni ja museot: rahaa, verkostoitumista ja tulevaisuuden tekemistä

Minna Karvonen

Tärkeimmät museo- ja kulttuuritoiminnan EU-rahoituslähteet ovat Rafael-kulttuuriperintöohjelma ja tuleva Kulttuuri 2000 -ohjelma, sekä Euroopan unionin muihin politiikan aloihin, kuten alue- ja rakennepolitiikkaan, ympäristöpolitiikkaan, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden yhteistyöhön liittyvät toimet.

Johdanto

Euroopan yhteisö alkoi linjata toimintaansa kulttuurin alalla 1970-luvun puolivälissä, lähes 20 vuotta Euroopan talousyhteisön (1957) perustamisen jälkeen. Euroopan komission ensimmäinen kulttuuritiedonanto julkaistiin vuonna 1977.

Euroopan yhteisö sai toimivaltuuden kulttuuriasioissa kuitenkin vasta Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa (Maastrichtin sopimus), joka tuli voimaan marraskuussa 1993. Siinä Euroopan yhteisön perustamissopimukseen (Rooman sopimus) tehtiin kulttuuria koskevia lisäyksiä. 3 artiklan p alakohdassa todetaan, että yhteisön toimintaan sisältyy myötävaikuttaminen siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi. Maastrichtin sopimuksessa lisätyssä 128 artiklassa, ns. kulttuuriartiklassa, yhteisön tehtäväksi määritellään jäsenvaltioiden välisen yhteistyön rohkaiseminen sekä niiden toiminnan tukeminen ja täydentäminen muun muassa Euroopan kannalta merkittävän kulttuuriperinnön säilyttämisen ja suojelun alueella. 1.5.1999 voimaan tullut Amsterdamin sopimus muuttaa hiukan kulttuuriartiklan sisältöä ja artiklan numero on vaihtunut 151:ksi. Kulttuuriartikla muodostaa yhteisön oikeusperustan kulttuurin alalla toteutettaville toimille.

Nykyiset kulttuuriohjelmat Kaleidoskooppi (taide- ja kulttuuritoiminta), Rafael (kulttuuriperintö) ja Ariane (kirja ja lukeminen) sekä tuleva kulttuurin puiteohjelma, Kulttuuri 2000 -ohjelma, perustuvat kulttuuriartiklaan.

Euroopan unionin rahoitus- ja edistämismahdollisuudet museo- ja kulttuuritoiminnalle

Keskeisimmät museo- ja kulttuuritoiminnan EU-rahoituslähteet ovat Euroopan unionin suoranaisesti kulttuuria koskevat toimet, erityisesti Rafael-kulttuuriperintöohjelma ja tuleva Kulttuuri 2000 -ohjelma, sekä Euroopan unionin muihin politiikan aloihin, kuten alue- ja rakennepolitiikkaan, ympäristöpolitiikkaan, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden yhteistyöhön, liittyvät toimet.

Rafael-kulttuuriperintöohjelma

Euroopan unionin Rafael-ohjelmasta (1997-2000) tuetaan eurooppalaisessa yhteistyössä toteutettavia aineellisen kulttuuriperinnön alaan kuuluvia hankkeita, jotka tähtäävät pysyvään yhteistyöhön.

Vuosina 1997-1999 Rafael-ohjelmasta tuettiin 243 eurooppalaista yhteishanketta. 15,6 prosentissa hankkeista (38 hanketta) on mukana suomalaisosapuoli. Tukea 12 suomalaisvetoisille hankkeelle on tullut kaikkiaan runsaat 6,1 miljoonaa markkaa, noin 3,7 prosenttia ohjelmasta jaetusta tuesta. Yhteisjärjestäjinä suomalaiset olivat mukana 26 hankkeessa, joita tuettiin noin 15,7 miljoonalla markalla.

Museohankkeiden osuutta on Rafael-ohjelmassa kaikkiaan vaikea määritellä, sillä tuettavat konsortiot ovat suuria, ja käsittävät usein sekä museoita että muita kulttuuriperintöalan yhteisöjä.

Suomalaisia museoita sekä museoalan järjestöjä ja viranomaisia oli yhteisjärjestäjinä 13 hankkeessa; lisäksi yhtä hanketta veti suomalainen museo (Aboa Vetus).

Muut Euroopan unionin rahoitus- ja edistämistoimet

Rakennerahastot - Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Euroopan maatalou-den ohjaus- ja tukirahas-ton (EMOTR) ohjausosasto - rahoittavat rakenne- ja aluepoli-tiikkaa kaikissa Euroopan unionin jäsen-maissa.

Kolmanneksen EU:n budjetista muodostavien rakennerahastojen toiminnan tavoitteena on taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen sekä erityisesti eri aluei-den välisten kehityserojen vähentäminen. Valtaosa kulttuurihankkeiden EU-rahoituksesta on peräisin rakennerahastoista.

Pääosa kulttuuriperintöalan saamasta rakennerahastotuesta on kanavoitunut Suomessa vuosina 1995-1999 alueellisten tavoiteohjelmien 2, 5b ja 6 kautta. Niiden piiriin kuuluu Suomessa runsaat 50 prosenttia väestöstä ja runsaat 80 prosenttia pinta-alasta. Hankkeista hyötyvien on oltava niiltä alueilta, joita ohjelma koskee. Lisäksi yksittäisen hankkeen on toteutettava jotakin ko. tavoiteohjelman toimenpidekokonaisuutta ja kyseessä olevan alueen tavoiteohjelmaa. Alueellisista tavoiteohjelmista osarahoitetut hankkeet ovat pääsääntöisesti alueellisia yhteistyöhankkeita.

Rakennerahastovaroin sekä ohjelmien toteuttamiseen sidotun kansallisen julkisen rahoituksen turvin on voitu toteuttaa lukuisia museoalan hankkeita, joille rahoituksen järjestyminen olisi ollut muuten epätodennäköistä. Vuosina 1995-1999 rahoitetut museoiden hankkeet ovat käsittäneet mm. kulttuurimatkailuhankkeiden kehittämisen edellyttämiä muinaisjäännösten inventointeja ja arkeologisia kaivauksia, rakennusperinnön hoitoon liittyvää osaamisen tason nostamista ja kunnostusta, kohderekistereitä, museoiden yhteismarkkinointia ja tuotteistamista, näyttelyiden laatimista sekä museorakennusten kunnostamista ja uusien museotilojen rakentamista. Opetusministeriön lisäksi museoalan hankkeita ovat rahoittaneet rakennerahasto-ohjelmista myös muut viranomaiset, erityisesti maakunnan liitot.

Rakennerahasto-ohjelmien (alueelliset ja horisontaaliset tavoiteohjelmat, yhteisöaloitteet, innovatiiviset toimet) lisäksi museoalalla on ollut rahoitusmahdollisuuksia myös Euroopan unionin koulutus- ja täydennyskoulutusohjelmissa, IVY- ja KIE-maihin suuntautuneissa ohjelmissa (Tacis, Phare), tutkimuksen ja kehityksen neljännen ja viidennen puiteohjelman alaohjelmissa sekä Ten-Telecom ja INFO 2000 -ohjelmissa. Euroopan unionin kehitysyhteistyötoimissa museoala on painottunut erityisesti Välimeren alueen MEDA-ohjelmassa.

Tulevaisuuden kehityslinjoja Euroopan unionin kulttuuria koskevassa ja sivuavassa toiminnassa

Tämänhetkisiä, kulttuuriperintöalaa koskevia yleisiä kehityssuuntia ovat mm.

• Kulttuuriperinnön tuominen aikaisempaa paremmin kansalaisten ulottuville (osana kulttuurin yleistä saavutettavuuden parantamista)
• Uuden median mahdollisuuksien hyödyntäminen (erityisesti verkkosovellukset ja kokoelmien digitointi)
• Kulttuurin eri muotojen työllistävyyden ja taloudellisten vaikutusten arviointi
• Kulttuuri yhteisön muun kuin suoranaisesti kulttuuriin liittyvän toiminnan ulottuvuutena

Kulttuuri 2000 -ohjelma

Tuleva Euroopan yhteisön ensimmäinen kulttuurin puiteohjelma eli Kulttuuri 2000 -ohjelma korvaa aikaisemmat kulttuuriohjelmat - Rafaelin (kulttuuriperintö), Kaleidoskoopin (taide- ja kulttuuritoiminta) ja Arianen (kirja ja lukeminen), ja laajentaa samalla Euroopan unionin kulttuuritoimintaa. Sen piiriin kuuluvat kaikki taiteen alat sekä kulttuuriperintö.

Viisivuotisen ohjelman on tarkoitus alkaa 1.1.2000. Euroopan unionin jäsenmaiden hallitusten edustajista koostuvan neuvoston yhteisen kannan (vahvistettu 28.6.1999) mukaan ohjelman rahoitus on 167 miljoonaa euroa (noin miljardi markkaa) viisivuotiskaudella 2000-2004.

Kulttuuri 2000 -ohjelmassa tuetaan pääsääntöisesti eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavia yhteishankkeita. Siinä edistetään kolmea toiminnan tyyppiä: innovatiivisia ja kokeilevia toimia, verkostojen ja järjestöjen kanssa solmittavia yhteistyösopimuksia sekä eurooppalaisia tai kansainvälisiä kulttuuritapahtumia.

Neuvoston hyväksymässä muodossa (yhteinen kanta) ohjelmassa ei ole korvamerkittyjä osuuksia kulttuurin eri aloille. Menestyäkseen museoalan on kyettävä luomaan laajoja kansainvälisiä yhteistyöhankkeita ja vahvistettava yhteyksiä muihin kulttuurin alueisiin.

Euroopan parlamentti hyväksyi 28.10.1999 toista lukemista koskevassa äänestyksessä ohjelman, siten, että ehdotti samalla siihen 14 tarkistusta. Yhteisymmärrystä ohjelmaa koskevasta yhteisestä tekstistä etsitään sovittelussa, joka käynnistyy ennakkotietojen mukaan marras-joulukuussa. Sovittelukomitea koostuu neuvoston jäsenistä tai heidän edustajistaan sekä yhtä monesta Euroopan parlamentin edustajasta. Sovittelukomitea käsittelee yhteistä kantaa Euroopan parlamentin ehdottamien tarkistusten perusteella.

Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisin tavoite kulttuurin alalla on saattaa Kulttuuri 2000 -ohjelmaa koskeva säädösmenettely päätökseen.

Muut EU-rahoituslähteet

Valtaosa kulttuuriperinnön säilymistä edistävästä EU:n toiminnasta liittyy muuhun kuin suoranaisesti kulttuuriperintöä koskevaan toimintaan. Erityisen keskeisiä ovat rakennerahastokaudella 2000-2006 toteutettavat alueelliset ja horisontaaliset tavoiteohjelmat ja yhteisöaloitteet sekä tutkimuksen ja kehityksen viidenteen puiteohjelmaan (1998-2002) sisältyvät Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta -ohjelma (IST-ohjelma) ja Energia, ympäristö ja kestävä kehitys -ohjelman Ympäristö-alaohjelma.

Rakennerahastokaudella 2000-2006 keskeisiä kulttuuri- ja museoalan rahoituslähteitä ovat alueelliset tavoiteohjelmat (Pohjois- ja Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmat sekä Etelä- ja Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmat), horisontaalinen tavoiteohjelma 3 sekä yhteisöaloitteet Interreg III ja Leader+. Tähänastisten kokemusten nojalla rakennerahasto-ohjelmissa esitetyistä tavoitteista ovat kulttuuri- ja museoalan hankkeissa toteutuneet erityisesti työllisyyden ja alueen vetovoimaisuuden lisääminen sekä omaleimaisuuden ja identiteetin ilmaiseminen ja vahvistaminen.

Tämänhetkinen EU:n tutkimus- ja kehitystoiminta edistää onnistuessaan kansalaisten oikeutta kulttuuriperintöön. Viidennessä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmassa kulttuuriperintö on sisältönä läsnä kahdella tapaa. IST-ohjelman Multimedian sisältö ja työkalut -avaintoiminnossa se ymmärretään tietoyhteiskunnan kehitykseen liittyväksi taloudelliseksi voimavaraksi (digitaalinen perintö ja kulttuurisisältö). Ympäristö -ohjelmaan sisältyvässä "Huomisen kaupunki ja kulttuuriperintö" -avaintoiminnossa huomio kohdistuu kaupunkiympäristön ja eurooppalaisen rakennetun kulttuuriperinnön vaalimiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Informaatio- ja viestintäteknologioihin liittyvän politiikan alueella yhdeksi painopisteeksi on muodostumassa kulttuuriperinnön tuominen aikaisempaa paremmin ihmisten ulottuville. Vuonna 1998 umpeutuneen, museokokoelmien digitointia ja kokoelmatietojen yhteiskäyttöisyyttä edistäneen Memorandum of Understanding (MoU) -aiesopimuksen aikana aloitettua työtä jatketaan Medici) -yhteistyöhjelman muodossa. Medici-ohjelmassa edistetään museoiden, kulttuurilaitosten ja yritysten yhteistyötä, jonka tavoitteena on multimediateknologian innovatiivinen käyttö Euroopan kulttuuriperinnön saavutettavuuden ja hyödyntämisen lisäämiseksi.

Euroopan unionin hankerahoitus: uhkia suurempia mahdollisuuksia

Niin EU-rahoitusmahdollisuuksiin kuin muihinkin kansainvälisiin rahoituslähteisiin sisältyvät painotukset ja tulokulmat luovat uusia edellytyksiä ja ehtoja kulttuuriperinnön säilymisen edistämiselle.

Kukin ohjelma on paitsi rahoitusväline myös konteksti, jota vasten hankkeet rahoitusta hakiessaan näyttäytyvät. Samalla ohjelmat tuovat sekä kansalliseen että kansainväliseen museotyöhön uuden keskusteluosapuolen. Ohjelmien ja toimijoiden vuorovaikutuksen tavoitteena on hedelmällisten kumppanuuksien muodostuminen. Päämääränä tulee olla hankkeiden valmistelu ja toteutus siten, että resurssit on käytetty mielekkäästi ja hankkeilla on myönteisiä kerrannais- ja seurannaisvaikutuksia.

Yksi keskeisistä uhista on rahoituslähteiden asettaminen määräävään asemaan sen sijaan, että lähdetään liikkeelle siitä, minkälaisia hankkeita on tarpeen toteuttaa. Tällöin vaarana on hankkeiden pinnallistuminen ja sattumanvaraistuminen.

Euroopan unionin ohjelmat tuovat mukanaan muutakin kuin rahaa. Onnistuessaan ne antavat tuetuille hankkeille lisää näkyvyyttä ja voimistavat sekä alan sisäistä että monialaista vuoropuhelua.

Kulttuuri 2000 -ohjelma

Kulttuuri 2000 -ohjelma häivyttää kulttuurin eri sektoreiden välisiä rajoja ja antaa mahdollisuuden alakohtaisten toimien ohella myös monien alojen yhteisten, kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavien hankkeiden ja yhteistyötoimien toteuttamiseen. Se vie kohti aikaisempaa laajapohjaisempia hankkeita ja verkostoja, joilta odotetaan pysyvää yhteistyötä ja korkeaa laatua. Erityisesti ohjelmassa painotetaan hankkeiden innovatiivisuutta ja kokeilevuutta.

Kulttuuri 2000 -ohjelman toteuttamisvaihetta silmälläpitäen museoiden on syytä lujittaa kansainvälisiä yhteyksiä sekä alan sisällä että kulttuurin muiden alojen kanssa. Museokenttä tarvitsee eurooppalaisia verkostoja, jotka ovat tarpeeksi laajoja ja ammattimaisia päästäkseen solmimaan kulttuurin puiteohjelmasta tuettavia yhteistyösopimuksia. Lisäksi alan tulee aktiivisesti luoda yhteyksiä muihin kulttuurin aloihin horisontaalisten hankkeiden luomiseksi.

Suomalaisille yhteisöille kynnykseksi eurooppalaisia yhteishankkeita tukeviin ohjelmiin osallistumiseen on muodostunut muista maista olevien hankekumppanien löytäminen. Osaltaan tätä ongelmaa helpottamaan on luotu pohjoismaisena yhteistyönä sähköinen kulttuuriperintöalan kumppaninhakujärjestelmä, jonka ylläpidosta vastaa Ruotsin Riksantikvarieämbetet.

Rakennerahasto-ohjelmat sekä tutkimus- ja kehitysohjelmat

Rakennerahasto -ohjelmista tuetaan pääsääntöisesti paikallisia ja alueellisia hankkeita sekä alueyhteistyötä. Tässä yhteydessä museoalan tulee pitää yllä vuoropuhelua paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa ja huolehtia osaltaan kulttuuriperinnön säilyttämisen edistämisestä osana alueiden elinvoimaisuuden turvaamista.

Rakennerahastohankkeilta edellytetään yhteisöllistä vaikuttavuutta, joka kulttuurihankkeissa ilmenee mm. monialaisuutena, alueen palvelujen ja elinkeinotoiminnan monipuolistamisena, paikallisten ja alueellisten vahvuuksien hyödyntämisenä sekä sosiaalisen ulottuvuuden (toimeliaisuus, oppiminen, osallistuminen) oivaltamisena voimavaraksi.

Rakennerahasto-ohjelmien (alueelliset ja horisontaaliset tavoiteohjelmat, yhteisöaloitteet) toteuttamisessa museokentän on syytä verkostoitua muiden alojen yhteisöjen kanssa ja pyrkiä kehittämään monialaisia hanke-aihioita ja laajoja hankekokonaisuuksia. Kun hankkeiden toteuttamiseen osallistuu eri tyyppisiä (paikallis-, alue- ja keskusviranomaiset, oppilaitokset, yritykset, kolmas sektori) toimijoita, osapuolten erilaiset toimintakulttuurit edellyttävät tehtävien tarkkaa määrittelyä jo hankesuunnitelmavaiheessa sekä panostamista hankehallintaan.

Tutkimus- ja kehitysohjelmista tuettavat hankkeet ovat keskimäärin suuria. Museokentän toimijoiden panos hanketta toteuttaviin konsortioihin painottuu erityisesti asiantuntijatehtävissä sekä sisältöjen tuottamisessa.

Niin EU-ohjelmien kuin muunkin kansainvälisen hankerahoituksen hyödyntäminen edellyttää museoalalta rahoituskentän seurantaa, aktiivista tiedon etsimistä sekä tarvelähtöistä kouluttautumista.

EU-rahoituksen panos museoiden kokonaisrahoituksessa

Euroopan unionin toimet ja ohjelmat muodostavat merkittävän rahoituslähteen erityisesti sellaisille paikallisille, alueellisille ja kansainvälisille museokentän hankkeille, jotka rikastuttavat museoiden perustoimintaa. Siten EU-rahoituksen saaminen edellyttää selkeärajaisten, uusien hankkeiden kehittämistä.

Valmisteilla olevassa Kulttuuri 2000 -ohjelmassa tuetaan eurooppalaisena yhteistyönä suunniteltavia ja toteutettavia toiminnallisia hankkeita, ei mittavia investointeja eikä perusrakenteiden luomista ja ylläpitämistä.

Kulttuuri 2000 -ohjelmasta saatava tuki on aina osarahoitusta (pääsääntöisesti korkeintaan 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista). Suomalaisen hankeosapuolen rahoitus muodostuu tavanomaisesti omasta rahoituksesta sekä kunnan, maakunnan liiton ja/tai valtion rahoituksesta. Lisäksi jotkut hankkeet ovat saaneet sponsorirahoitusta. Opetusministeriöllä on ollut käytettävissään määräraha kulttuurin alaan kuuluvien EU-hankkeiden kansallista osarahoitusta varten. Tästä määrärahasta voidaan myöntää tukea sellaisille kulttuurihankkeille, joiden EU-rahoituksesta on saatu myönteinen päätös.

Kansallisten hankkeiden osalta rakennerahasto-ohjelmien kehitys- ja työllistävyystavoitteet edellyttävät hankkeilta selkeiden, määrällisten kriteerien täyttymistä sekä soveltumista alueella toteutettavaan ohjelmaan.

Rakennerahastohankkeeseen voi hakea vastuuviranomaiselta yhtä aikaa sekä EU-rahoitusta että siihen sidottua kansallista julkista rahoitusta. EU-rahoituksen, kansallisen julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen prosentuaalinen suhde vaihtelee sen mukaan, mistä ohjelmasta ja sen toimenpidekokonaisuudesta rahoitusta haetaan. Vastuuviranomaiset on määritelty toimenpidekokonaisuuksissa. Rakennerahastokaudella 2000-2006 tavoiteohjelmista osarahoitusta hakevien hankkeiden käsittely siirtyy opetusministeriön hallinnonalalla lääninhallituksille.

Minna Karvonen, erityisasiantuntija
Museovirasto
puh. (09) 40 501 (vaihde)
e-mail: minna.karvonen@helsinki.fi

Tietolinja 3/1999

Rafael-kulttuuriperintöohjelmasta tuetut hankkeet, joissa on pää- tai yhteisjärjestäjänä suomalainen museo, museoalan keskusviranomainen tai järjestö

Vuosi 1997

Vuosi 1998

AREA - Archives of European Archaeology A Network of Laboratories on the preservation and scientific exploitation of the archives of European archaeology Koordinaattori: Maison des Sciences de l'Homme (Ranska) Suomalainen kumppani: Museovirasto Muut kumppanit: McDonald Institute of Archaeological Research (University of Cambridge), Deutsches Archäologisches Institut, Centro Andaluz de Arqueologia Iberica (University of Jaén), Ministerio per i Beni Culturali, Instituto Italiano per l'Africa e l'Oriente, Service de Préhistoire (Université de Liège), University College of Dublin, The British Museum, Sainsbury Centre for the Visual Arts (University of East Anglia), Österreichisches Archäologisches Institut (Austrian Academy of Sciences) Lisätietoja: yli-intendentti Jukka Moisanen, Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki, puh. (09) 405 0252, faksi (09) 405 0300 Komission tuki: 300 000 euroa (noin 1,8 miljoonaa markkaa) European Exchange Programme - EEP Koordinaattori: The National Trust (Iso-Britannia) Suomalainen kumppani: Museovirasto Muut kumppanit: lukuisia viranomaisia ja järjestöjä Euroopan unionin jäsenmaista Lisätietoja: arkkitehti Sakari Mentu, Museovirasto, PL 187, 00171 Helsinki, puh. (09) 405 0423, faksi (09) 661 132 Komission tuki: 60 000 euroa (noin 360 000 markkaa) SKÅL! Sirpaleita keskiajalta - Lasiastioita ja niiden käyttäjiä keskiajan Pohjois-Euroopassa / FRAME - Fragments from medievals Koordinaattori: Aboa Vetus -museo, Turku Kumppanit: Tukholman keskiajan museo (Ruotsi), Lödösen museo (Ruotsi), Bergenin Bryggenin museo (Norja), Trondheimin museo (Norja), Roskilden museo (Tanska), Tarton kaupungin museo (Viro) Lisätietoja: museonjohtaja Minna Sartes, Aboa Vetus -museo, Itäinen rantakatu 4 - 6, 20700 Turku, puh. (02) 283 8234, 0400 538 572, faksi (02) 254 6004 Komission tuki: 75 000 euroa (noin 450 000 markkaa) People and boats in the North of Europe Koordinaattori: Sjöhistoriska museet (Ruotsi) Suomalaiset kumppanit: Ahvenanmaan museo / Ålands Museum ja Merenkurkun venemuseo, Maalahti / Malax Muut kumppanit: Bornholm Museum (Tanska), Förbundet Kysten (Norja), Shetland Museum (Iso-Britannia) Lisätietoja: antikvarie Per-Ove Högnäs, Ahvenanmaan museo / Ålands Museum, Stadshusparken, 22100 Mariehamn, puh. (018) 25 444, faksi (018) 17 440 , Merenkurkun venemuseo, Åminnevägen 433, 66100 Malax, puh. (06) 365 1923, faksi (06) 347 7100 Komission tuki: 120 000 euroa (noin 720 000 markkaa)

Vuosi 1999