Uudet kirjastopalvelut ja tulevaisuuden
suunnitelmat Euroopassa


opintomatka Hollantiin ja Tanskaan 10-14.6.96

Juha Hakala, HYK/Tieteellisten kirjastojen atk-yksikkö
Kristiina Hormia, Maatalouskirjasto


 
Opintomatkamme tarkoituksena oli tutustua uusiin kirjastopalveluihin 
Hollannissa ja Tanskassa, erityisesti dokumenttien välitys- ja tiedonha-
kupalveluihin, sekä tulevaisuuden suunnitelmiin järjestelmien ja palve-
luiden kehittämisessä. Tutustumiskohteina olivat De Koninklijke Biblio-
theek, Pica ja Surfnet Hollannissa sekä Dansk BiblioteksCenter ja Det 
Kongelige Bibliotek Tanskassa. 
Matkakertomuksemme julkaistaan Tietolinja-lehdessä kahdessa osassa hie-
man lyhennettynä. Koko teksti löytyy TKAY:n WWW-palvelimelta osoitteesta 
http://www.lib.helsinki.fi/tkay/kirjpalvelut/jhpica.html.

Koninklijke Bibliotheek

Ensimmäinen vierailukohteemme oli De Koninklijke Bibliotheek, KB (http://www.konbib.nl/home-en.html). KB on Hollannin kansalliskirjasto ja humanististen tieteiden kirjasto. Kirjastossa työskentelee vakituisesti noin 300 henkeä ja lisäksi projekteissa noin 100 henkilöä - KB on mukana useassa kansallisessa ja kansainvälisessä hankkeessa (ks. http://www.konbib.nl/kb/sbo/proj/summary/summary1.html). Kirjaston keskei- siä tutkimusalueita ovat mm. informaatioteknologia, konservointi ja tie- teellinen informaatio. Valtaosa projekteista on Library Research and In- formation ja Library Automation osastojen vastuulla. Library Research and Information osastolla työskentelee 12 henkilöä, joista puolet on vakitui- sia työntekijöitä ja puolet projektihenkilöitä, mm. EU-projektien tutki- joita.

Atk-järjestelmät

Lex Sijtsma esitteli Library Automation -osaston toimintaa. 13 hen- kilön osasto vastaa siitä, että KB:n järjestelmät toimivat, se tukee si- säisiä käyttäjiä ja osallistuu uusien projektien suunnitteluun ja toteu- tukseen. Osaston resurssit eivät riitä kaikkiin uusiin hankkeisiin; muu- tamissa tapauksissa työtä on teetetty ulkopuolisilla organisaatioilla. Esimerkkejä käynnissä olevista hankkeista ovat jäljempänä esiteltävä AIW, kirjaston vanhan korttiluettelon konvertointi sekä 20.000 lakitekstin di- gitointi. KB tekee myös yhteistyötä kaupallisten kustantajien (esim. El- sevierin ja AT&T:n) kanssa niiden julkaisujen välittämiseksi digitaalises- sa muodossa kirjaston käyttäjille. Tavoitteena on luoda Hollannissa jul- kaistavien elektronisten dokumenttien varasto (digital depository), josta käyttäjät voivat tilata tekstit itselleen, tarpeen vaatiessa maksullisesti. Vanhan korttiluettelon (viisi miljoonaa korttia; manuaalinen konversio olisi vaatinut arviolta 50 työvuotta) digitoinnissa käytetään hyvin saman- kaltaista tekniikkaa kuin VTLS on soveltanut mm. Princetonin yliopiston korttiluettelon konversiohankkeessa. OCR-konversiota ei voitu käyttää, kos- ka vain 70 % merkeistä konvertoitui oikein. Niinpä kortit digitoidaan ku- vina, ja määrävälein asetetaan ns. indeksikortteja, joista käsin pääsee selaamaan kuvia.

Kokoelmaprojektit

Patricia Alkhoven esitteli kirjaston kokoelmiin liittyviä tutkimushankkeita. Tutkimukset liittyvät konservointiin ja varastointiin (http://www.konbib.nl/kb/sbo/lopned2.html), kokoelmien kattavuuteen sekä kokoelmien digitointiin. Sanomalehtiaineisto on herkästi vioittuvaa aineis- toa, tästä syystä kaikki hollantilaiset lehdet mikrofilmataan. Mikrofilmi on havaittu soveliaimmaksi säilytysalustaksi (samaan lopputulokseen on tul- lut mm. Kansallisarkisto). Paperiaineiston osalta tutkitaan varastointiolo- suhteita ja sitä mikä aineistoryhmä on kiireellisintä konservoida. KB on kehittänyt menetelmän, jolla happamasta paperista voidaan poistaa happamuus. Kokoelmien kattavuuteen liittyvä tutkimus on mielenkiintoista, koska Hol- lannissa ei historiallisista syistä ole vapaakappalelakia, vaan aineistojen luovutus kansalliskirjaston kokoelmiin perustuu KB:n ja kustantajien välisiin sopimuksiin. Kirjasto saa oman arvionsa mukaan yli 90 % Hollannissa julkais- tusta aineistosta. Kokoelmien digitointi alkoi "A hundred highlights from the Koninklijke Bib- liotheek"-nimisen kirjan digitoinnilla (http://www.konbib.nl/kb/100hoogte/hh-en.html). Kirjan digitointiprojekti toteutettiin kolmessa kuukaudessa kirjastoon palkatun projektihenkilön ja va- kituisen henkilökunnan voimin. Kirjan ja sen elektronisen muodon kuvailu: In 1994 A Hundred Highlights from the Koninklijke Bibliotheek was published. In this book a selection of manuscripts, printed works, book bindings, and specimens from the paper history collection in the Department of Special Collections is presented with explanatory notes, mainly provided by staff of the Department. Members of the staff of the Library Research Department have adapted the book for digital distribution. The result may be seen on your screen: a digital book of plates with comments. Just like the version of the Highlights published in book form, the digital Highlights can be browsed and provide an extensive introduction and index. Moreover, the electronic presentation offers you the opportunity of joining a number of selected guided tours. If you are interested in the ways the Library's treasures on paper or parchment were made, there are tours, for instance, of miniatures in medieval manuscripts, modern typography, bookbindings and paper making. For those interested in the contents of these works of art, there are tours of literary, religious, historical, art historical and other subjects. The copyright of this edition is deposited at Waanders Uitgevers and the Koninklijke Bibliotheek. Kirjaston erityiskokoelmia on myös digitoitu ja niitä esitellään kirjaston WWW-palvelimella osoitteessa http://www.konbib.nl/kb/sbo/proj/speccoll/teksten/index.html. Kirjastossa on alkamassa suuri kuvien digitointiprojekti. Projekti toteute- taan yhteistyössä Utrechtin yliopiston kanssa. Projekti kattaa Illuminated ma- nuscripts - kokoelman (kuvitettuja keskiaikaisia käsikirjoituksia) 6300 kuvaa. Skannaus tehdään olemassa olevasta diamateriaalista. Osa aineistosta jaetaan www:n kautta, tarkoituksena on asiakkaiden mielenkiinnon herättäminen. Kaupal- linen tuote tulee olemaan cd-rom. Kirjastolla on mielenkiintoa vanhan aineiston virtuaalikirjaston kehittämi- seen. Vanhalle aineistolle on ominaista se, että yhden dokumentin eri osat voi- vat olla eri kokoelmissa. Virtuaalikokoelmasta asiakkaan olisi mahdollista koota oma dokumenttinsa.

AIW

Marco de Niet esitteli AIW-projektia (Advanced Information Workstation). Projektin kuvaus löytyy osoitteesta: http://www.konbib.nl/kb/sbo/proj/aiw/index-en.html. Lex Sijtsman ja Marco de Nietin mukaan AIW on tällä hetkellä kirjaston tärkein atk-hanke. Projek- tin tavoitteena on auttaa tutkijaa elektronisen tiedon paikantamisessa, lu- kemisessa ja prosessoimisessa. Käytettävissä on yhtenäisen, WWW-selaimeen perustuvan käyttöliittymän kautta mm. kirjaston näyttöluettelo, Pican yllä- pitämä kansallinen yhteisluettelo (NCC, Nederlandse Centrale Catalogus), kirjaston omien erityiskokoelmien tietokantoja, cd-rom -tietokantoja (joi- sta toistaiseksi vain SilverPlatter tarjoaa WWW-käyttömahdollisuuden), mak- sullisia online tietokantoja ja julkaisuarkistoja, ftp-arkistoja sekä tek- stin ja kuvan käsittelyyn soveltuvia ohjelmistoja. AIW tarjoaa siten tut- kijalle työvälineen, joka kattaa työvaiheet tiedon hankinnasta julkaisemi- seen asti. AIW kattaa sekä maksuttomia että maksullisia palveluita. Maksulliset pal- velut voi maksaa AIW-tilin kautta (deposit account) tai luottokortilla. AIW:n käyttö edellyttää henkilökohtaista käyttäjätunnusta. Teknisesti AIW koostuu viidestä osasta: AIW-työasema (Windows NT- client), AIW-server (Windows NT- server), www-palvelin (DEC Alpha), lähiverkko (100 MB) sekä yhteys akatee- miseen verkkoon (SurfNet). Suuri osa AIW-ohjelmakehityksestä tehdään KB:ssa. Lex Sijtsma perusteli Windows NT:n valintaa "yleisöpäätteiden" käyttöjär- jestelmäksi NT:n turvaominaisuuksilla: Windows NT voidaan Windows 95:ttä tai 3.1:stä tehokkaammin konfiguroida siten ettei loppukäyttäjä pääse kuin nii- hin sovelluksiin joihin hänen on tarkoituskin päästä. Toinen etu on NT:n va- kaus verrattuna muihin Windows-käyttöjärjestelmiin; sillähän ei ole DOS-pe- rintöä rasitteenaan. NT:n ongelma on, että se vaatii järeän laitteistoympä- ristön - tulossa oleva 4.0-versio edellyttää Sijtsman mukaan kunnolla toimi- akseen vähintään 32 MB keskusmuistia. Hankintakustannuksia voidaan kuitenkin karsia käyttämällä Wysen Winterm-ohjelmaa, jonka avulla Windows NT-sovelluk- sia voidaan ajaa Winterm-päätteeltä. Pääte lataa tarvittavat sovellukset (esim. VTLS:n Virtua-asiakasohjelman) NT-palvelimelta (lisätietoja ks. http://www.wyse.com/winterm/WORDS.HTM). Toiminnallisia osia AIW:ssa on yhdeksän: 1. Graafinen käyttöliittymä , joka on käytettävissä millä tahansa www-selai- mella. 2. Metatietokanta, jossa on sekundaaristen tiedonlähteiden kuvailut. 3. Käyttäjäprofiilipalvelu, jonka avulla käyttäjä voi itse tehdä jatkuvaa tiedonseurantaa. 4. Navigaatiovälineet (www, gopher, ftp, telnet). 5. E-mail 6. Sovellukset tekstin, kuvan ja äänen käsittelyyn. 7. Import/export-toiminnot (printteri, fax, skanneri) 8. "Säilytyslokero" tiedostojen tilapäissäilytykseen. 9. Yhteys kustantajiin. AIW:n ensimmäinen versio avattiin koekäyttöön 1.4. 1996. Toinen versio valmistuu joulukuussa -96. Yksi kunnianhimoisimmista piirteistä uudessa jär- jestelmässä on suunnitelmien mukaan hakutermien automaattinen konvertointi. AIW-kannoissa sovelletaan monia erilaisia asiasanastoja ja luokitusjärjes- telmiä. Tarkoituksena on rakentaa käyttöliittymään muunnostaulukot järjes- telmästä toiseen, jotta yksi hakutermi kelpaisi aiheenmukaiseen hakuun kai- kissa tietokannoissa. Suomessahan on ollut pitkään vireillä hieman vastaava hanke UDK-lukujen konvertoimiseksi yleisen suomalaisen asiasanaston termei- ksi.

Pica

Pica kuvaa WWW-palvelimellaan (http://www.pica.nl) itseään seuraavasti: The Dutch Centre for Library Automation Pica is a cooperative, not-for-profit organization for libraries and other information providing institutions. Its objective is to improve the efficiency of information supply by promoting co- operation between the participating institutions. Päivän mittaisen vierailumme isäntä oli Pican tekninen johtaja Makx Dekkers. Tapasimme myös Pican johtajan Look Costersin, jonka kanssa keskustelimme orga- nisaation pitkän aikavälin kehitysnäkymistä, sekä Sjoerd Koopmanin, joka kertoi RAPDOC-projektista. Iltapäivällä tutustuimme Pican Z39.50-asiakasohjelmiin ja muihin sovelluksiin.

Yleistä

Pica on perustettu 1969 kansalliskirjaston ja muutamien muiden suurten kirjas- tojen yhteisellä päätöksellä. Organisaatiossa (http://www.pica.nl/docs/en/orgstruc.html) on n. 60-70 työntekijää, joista n. 20-30 on ohjelmoijia. Vuodesta 1996 alkaen Pica ei enää saa budjettivaroja, vaan sen on rahoitettava toimintansa kokonaan omilla palveluillaan ja tuotteil- laan, joista tärkeimpiä ovat kansalliset tietokannat sekä integroitu kirjasto- järjestelmä, jolla on suuri joukko käyttäjiä Hollannissa ja Saksassa. Look Costersin mukaan Pica keskittyi 70- ja 80-luvuilla kirjastojen sisäisten rutiinien (housekeeping functions) automatisointiin, mutta 90-luvun alusta läh- tien päätavoitteena on ollut loppukäyttäjille suunnattujen palvelujen paranta- minen. Kirjastot ja niiden kehysorganisaatiot - eritoten yliopistot - ovat voi- makkaasti myötävaikuttaneet tähän strategiamuutokseen. Käytännössä Pica on panostanut viime vuosina voimakkaasti WWW-selaimiin pe- rustuviin käyttöliittymiin (ja hylännyt oman WinCat-käyttöliittymäprojektinsa) sekä dokumenttien välityshankkeisiin. Näistä RAPDOC- ja WebDOC-projekteista tu- leepuhe jäljempänä. Käyttäjät pääsevät siis Pican tietokantoihin samalla sovel- luksella (Netscapella tai muulla WWW-selaimella) jolla he ovat tottuneet käyttä- mään muitakin Internet-resursseja, ja he voivat myös varsin vaivattomasti tila- ta ao. dokumentin kun sen käyttökelpoi-suus on ensin arvioitu bibliografisen ja sisällönkuvailun perusteella. Tavoitteena on integroida kaikki palvelut yhdeksi, saman graafisen käyttö- liittymän kautta käytettäväksi kokonaisuudeksi. Uusien, syyskuussa '96 julkis- tettavien käyttöliittymien perustaksi on valittu Netscape, johon Pica tekee jonkin verran omia muotoiluja mm. HTML-lomakkeita (forms) käyttäen. Tarjolle tulee kaksi vaihtoehtoa: loppukäyttäjän (generalist GUI) ja informaa- tikon (specialist GUI) käyttöliittymä. Informaatikon käyttöliittymä muistuttaa Makx Dekkersin mukaan ulkoasultaan vahvasti Windows-ympäristössä toteutettuja dedikoituja näyttöluetteloiden käyttöliittymiä. Vaikka Pican tekniset saavutukset ovat näyttäviä, he itse korostavat sitä et- tä organisatoriset ongelmat ovat olleet verkkoa rakentaessa haasteellisempia kuin tekniset. Pican yhteistyöverkon rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman kirjastojen voimakasta yhteistyöhalua ja -kykyä.

Tietokannat

Pican laitteistoympäristö on Tandem (ks. http://www.tandem.com/). Pica käyttää Tandemin omaa Guardian-käyttöjärjestelmää eikä Tandemin UNIXia, muun muassa kos- ka UNIX edellyttää Makx Dekkersin mukaan paljon enemmän konetehoa Tandemin omaan käyttöjärjestelmään verrattuna. [Hewlett-Packardilla on sama käsitys oman UNIX- versionsa ja HP:n itse kehittämän MPE-käyttöjärjestelmän suorituskykyerosta. Jos siis korkeakoulukirjastot siirtyvät MPE-pohjaisista HP3000-laitteistaan UNIX- koneiden käyttäjiksi, on niiden ilmeisesti tehtävä verraten suuria keskuskone- päivityksiä.] Pican tärkeimmät tietokannat ovat LINDAa ja MANDAa vastaava kansallinen yhteis- luettelo NCC (http://www.pica.nl/docs/en/webopc/ncc.html) sekä artikkeli-indek- si OLC eli Online Contents (http://www.pica.nl/docs/en/webopc/olc.html). Perusehto näiden tietokantojen (sekä Pican itsensä) olemassaololle on hollantilaisten kirjastojen tiivis yh- teistyö, jolla on hyvin pitkät perinteet. Esimerkiksi yhteisluettelon laadinta (korttimuotoisena) käynnistyi jo 1928. Omien tietokantojensa lisäksi Pica toimii tietokantaisäntänä useille tietokan- noille. Lisäksi Pican tietokannoista on Z39.50:een perustuvia linkkejä useisiin ulkomaisiin tietokantoihin mm. USA:ssa, Saksassa ja Englannissa. Sekä Pican yhteisluettelotietokannat että kirjastojen näyttöluettelot on toteu- tettu Sybasen relaatiotietokantaohjelmiston avulla (ks http://www.sybase.com/). Sybase oli Pican kuusi vuotta sitten tekemän Benchmark-testin voittaja, ja li- säksi se oli hankintakustannuksiltaan edullisin vaihtoehto. Pica onkin solminut Sybasen kanssa erittäin edullisen sopimuksen ohjelmiston käytöstä. Pica hoitaa myös kirjastojensa Sybase-tuen - hankalimmat ongelmat välitetään kuitenkin e- teenpäin Sybasen ratkaistavaksi. NCC sisältää tiedot noin 10 miljoonasta monografiasta ja 350.000 kausijulkai- susta. Tällä hetkellä Pican tietokantojen tuottajia on 150-160, joukossa 11 yli- opiston kirjastoa, ne yleiset kirjastot joilla on vastuu omalla (maantieteelli- sen) toimialueellaan tehtävän tutkimuksen tukemisesta (ns. regional research function) sekä useita muita tutkimus- ja oppilaitoskirjastoja. Kausijulkaisujen tiedot saadaan NCC-kantaan noin 400 kirjastosta. Pican yhteistietokannat ovat käytettävissä Telnetin, Z39.50:n (OPAC Network in Europe -hankkeen partnerina Pica on rakentanut sekä Z39.50-palvelimen että integroidun Z39.50-asiakasohjelman) ja WWW:n kautta. NCC ja OLC ovat maksulli- sia; käyttäjien on ostettava 1-n kpl vuosimaksullisia portteja tietokantaan. Minuuttimaksuja esim. LINNEA-yhteistietokantojen tapaan ei ole. Hollantilai- sista kirjastoista tietokantoja käyttävät mm. kaikki 13 yliopiston kirjastoa, 40-45 muuta oppilaitoskirjastoa sekä noin 1000 yleistä kirjastoa. NCC on teknisesti yksi kehittyneimmistä yhteisluetteloista maailmassa. Kuten LINDAssa, primaariluettelointi tehdään keskitetysti yhteisluetteloon. Luetteloi- jien ei kuitenkaan tarvitse kopioida tietueita manuaalisesti omaan tietokantaan, vaan Pica-ohjelmisto tarkistaa kerran minuutissa kaikki yhteisluettelon uudet ja muokatut tietueet ja lisätyt/poistetut kirjastotunnukset. Tämän jälkeen yh- teisjärjestelmä lähettää päivitykset automaattisesti kirjastotunnuksien perus- teella suoritettavaksi ao. kirjastojen näyttöluetteloihin. Kirjasto voi halutessaan lisätä tietueeseen koodin, joka estää muita modifi- oimasta viitteen bibliografisia tietoja. Yhteisjärjestelmässä tiedot on jaettu kolmeen tasoon: taso 0 on kaikille näkyvät yhteiset bibliografiset tiedot, ta- so 1 kirjastokohtaiset bibliografiset tiedot ja taso 2 kirjastokohtaiset koko- elmatiedot. Tasojen 1 ja 2 tiedot näkyvät vain ao. kirjastolle. Datan rakenteen määrittelee Pican oma PICAMARC, josta on olemassa konversiot UNIMARCiin ja US- MARCiin. Konversio-ohjelmien teko vei Makx Dekkersin mukaan paljon aikaa ja re- sursseja. Päivitys yhteisluettelosta kirjaston järjestelmään perustuu Pican kehittä- mään Pica+-protokollaan, joka on käytettävissä vain Pica-yhteisluettelotieto- kannan ja Pica-näyttöluettelon välillä. Koska Pica+ on monipuolisempi ja tehok- kaampi kuin Z39.50 ja koska Pica voi muokata Pica+-protokollaa vapaasti, ei Picalla ole mitään aikomusta siirtyä käyttämään Z39.50-standardia omien järjes- telmiensä välisessä tiedonsiirrossa. Online Contents (OLC) -tietokanta sisältää noin 14.000 kausijulkaisun artik- kelien tiedot alkaen vuodesta 1992, yhteensä yli 6 miljoonaa viitettä. Vuosit- tain tietokanta kasvaa siis yli 2 miljoonalla tietueella. 14.000 julkaisua riit- tää Sjoerd Koopmanin mukaan tyydyttämään noin 85 % kaikista artikkeleihin koh- distuvista kaukolainapyynnöistä. Pica-kirjastot eivät tallenna artikkeliviitteitä, vaan Pica ostaa ne Swets- Zeitlingerilta.OLC-tietokantaa päivitetään uusilla viitteillä päivittäin; Swets puolestaan syöttää artikkelien tiedot miltei heti kun se on numeron saanut, jo- ten OLC on hyvin ajantasainen tietokanta. Swets ryhtyy välittämään kausijulkai- sun tietoja sitten kun se on saanut siihen vähintään 3-4 tilausta, sen sijaan esim. julkaisumaalla ei ole mitään merkitystä. Kaukopalvelu NCC- ja OLC-tietokannat ovat keskeinen osa Hollannin kansallista ILL-verkkoa. Tietokannoista voi lähettää kaukopalvelupyynnön kirjastolle, jolla haluttu do- kumentti on. Tilaaja voi valita kirjaston itse, tai antaa ohjelman ratkaista vastaajakirjaston. Jos välittäjäkirjasto ilmoittaa yhteisluettelolle ettei pyyn- töön voida vastata, se lähettää pyynnön automaattisesti seuraavalle kirjastolle. Koska kirjastot ovat sitoutuneet vastaamaan kaukopalvelupyyntöihin nopeasti, NCC rajoittaa kirjastoihin menevien pyyntöjen määrää siten ettei yksikään kir- jasto saa päivässä enempää pyyntöjä kuin mihin se pystyy oman ilmoituksensa mu- kaan vastaamaan. Kaukopalvelusovelluksessa on tilastointimoduli jonka avulla voidaan nähdä esim. eri lehtiin kohdistuneiden pyyntöjen määrä; tätä tietoa käytetään hyväksi aineiston hankinnassa. Pica on yksi niistä harvoista organisaatioista, jotka ovat rakentaneet ISO ILL-standardiin perustuvan sovelluksen. Sitä tarvitaan kuitenkin vain silloin kun pyyntö lähetetään johonkin muuhun järjestelmään; yhteisluettelon ja Pica- näyttöluettelon välillä käytetään Pican omaa Pica+-protokollaa viestien siir- toon. Käytännössä vain hyvin vähän pyyntöjä lähetetään ulkomaille, koska oman maan kirjastot pystyvät toimittamaan arviolta 97-98% kaikista tilauksista. Pica on kesällä 1996 käynnistämässä hanketta, jolla pyritään parantamaan aiheenmukaisen tiedonhaun tehokkuutta selvittämällä NCC-tietokannan termien (luokituskoodien , asiasanojen, vapaatekstin sanojen) yhteisesiintymistä. Kun termien suhteet tiedetään, hakujärjestelmä voi ehdottaa käyttäjälle uusia sa- mansisältöisiä hakutermejä, joilla voi löytää uusia relevantteja viitteitä. Aiheenmukainen tiedonhaku on NCC-tietokannassa vielä suurempi ongelma kuin esimerkiksi LINDAssa, koska hollantilaiset kirjastot käyttävät useita keskenään yhteismitattomia asiasanastoja ja luokitusjärjestelmiä. Pican hanketta on syytä seurata, koska aiheenmukaisen tiedonhaun tehottomuus on yksi nykyisten biblio- grafisten tietokantojen suurimmista ongelmista.

RAPDOC- ja WEBDOC -projektit

RAPDOC-projektilla, joka päättyi helmikuussa '96, oli projektin vetäjän, Sjoerd Koopmanin mukaan kolme keskeistä tavoitetta: 1. ILL-palvelun nopeuttaminen 2. loppukäyttäjille mahdollisuus tilausten tekemiseen 3. perustan luonti elektroniselle dokumenttien välitykselle Projektiin osallistui 19 kirjastoa: Koninklijke Bibliotheek, kaikki yliopiston kirjastot sekä keskeisimmät yleiset kirjastot. Hankkeessa identifioitiin aluksi 6000-7000 eniten käytettyä kausijulkaisua. Ne jaettiin osallistujakirjastojen kesken siten että kullakin julkaisulla oli vastuukirjasto, joka lupasi lähettää sen artikkelien kopiot niin pian kuin mahdollista. Käytännössä 60 % kaikista pyynnöistä tyydytetään kahden päivän ja 97 % neljän päivän aikana, eli ILL-pal- velu on varsin nopeaa. Tavoite 2 (loppukäyttäjille mahdollisuus tilausten tekemiseen) edellytti ar- tikkelitietokannnan luontia. Swetsin avulla rakennettu OLC on ollut testivaiheen jälkeen loppukäyttäjien ja kirjastoalan ammattilaisten käytettävissä vuodesta 1993. Loppukäyttäjät voivat tehdä kaukopalvelutilauksia suoraan tietokannasta. Tilaus on maksullinen; käyttäjän on avattava omassa kirjastossaan ILL-tili. Noin 30 markan perusmaksulla hän saa PIN-koodin joka mahdollistaa tilausten jät- tämisen. Kirjastot maksavat ILL-tilauksistaan samalla tapaa. Palvelu on suunnat- tu pääsääntöisesti hollantilaisille kirjastoille, mutta KB:n yhteisluettelo- osasto on avannut tilejä myös ulkomaisille kirjastoille. Ulkomaisilta kirjas- toilta voidaan periä lisämaksu, mutta kaukolainojen hinta on silti alhaisempi kuin esim. BLDSC:ssä. Sjoerd Koopmanin mukaan muutamat kirjastot olivat vastahakoisia tarjoamaan loppukäyttäjille mahdollisuutta jättää kaukopalvelupyyntöjä, pääasiassa siksi että ne pelkäsivät omien kaukopalveluyksiköidensä jäävän työttömiksi. Tämä pel- koon osoittautunut turhaksi. Toisaalta ainakin aluksi oli vaikeaa saada loppu- käyttäjät avaamaan tilejä. RAPDOC on joka tapauksessa luonut perustaa kansalliselle ILL-verkolle. Käyt- täjät voivat jättää ILL-tilauksia periaatteessa mihin tahansa kirjastoon, ja käyttäjien itsensä tiedot tarvitsee tallentaa vain yhteen kirjastoon. RAPDOCissa tilatut julkaisut lähetetään tilaajakirjastolle Arielin välityk- sellä. Ohjelmaa muokattiin siten että se soveltui käytettäväksi Pican tietokan- tojen kanssa. Saapuvat dokumentit tallentuvat vastaanottajakirjastossa dokumen- tinvälityspalvelimelle, josta ne toistaiseksi tulostetaan tilaajalle. Tulevai- suudessa hän voi noutaa dokumentin palvelimelta itse ja tulostaa sen tarpeen mukaan. WEBDOC on ensisijaisesti elektronisten dokumenttien välityshanke. Hankkeeseen osallistuu sekä kaupallisia kustantajia (esim. Kluver) että ns. harmaan kirjal- lisuuden tuottajia. Tuottajilla on kullakin oma dokumenttipalvelin, jonne ai- neistot tallennetaan. Pica ylläpitää ns. autentisointipalvelinta, jonka kautta käyttäjät pääsevät käsiksi maksullisiin dokumentteihin. Maksuttomiin dokumentteihin tiedonhakijat pääsevät suoraan bibliografisessa viitteessä olevan URL-koodin avulla. Koska käyttöliittymä perustuu Netscapeen, aineiston siirto omalle PC:lle on hyvin vaivatonta. Jos taas haluttu dokument- ti on maksullinen, bibliografinen viite ei sisällä URL-koodia, vaan GURLin (Golden URL). GURL, joka näyttää tavalliselta URL-koodilta, "vie" käyttäjän au- tentisointipalvelimelle, joka tarkistaa onko käyttäjällä oikeutta siirtää halua- maansa dokumenttia itselleen. Jos lupa-asiat ovat kunnossa, au-tentisointipal- velin kertoo käyttäjän Netscape-sovellukselle dokumentin oikean URL:n, ja teks- ti haetaan käyttäjälle ilman että hän tietäisi mistä se itse asiassa tuli. Au- tentisointipalvelin hoitaa tarvittaessa myös laskutusjärjestelyt. Koska autentisointipalvelimen käyttö perustuu WWW:n http-protokollan ja URL- tunnuksen käyttöön, voidaan Pican rakentamaa sovellusta ainakin periaatteessa hyödyntää myös esimerkiksi Elektra-projektissa. Olemassaolevasta VTLS-sovel- luksesta ei ole tarpeen luopua, vaan sen päälle tulee joukko uusia piirteitä. Pica suhtautuu kansainväliseen yhteistyöhön hyvin positiivisesti. Se tekee jo nyt WEBDOC-yhteistyötä RLG:n kanssa - RLG:llä on oma Pica-autentisointipalvelin, johon RLG-kirjastot tallentavat tietoja elektronisista dokumenteistaan. RLG:ssa tallennettu aineisto kopioidaan myös Pican WEBDOC-järjestelmään, ja päinvastoin. Siten hollantilainen kirjasto saattaa löytää Pican tietokannasta jonkin amerik- kalaisen kirjaston tallentamat viitetiedot ja linkin itse dokumenttiin. Pica on hyvin kiinnostunut löytämään uusia kumppaneita WEBDOC-yhteistyöhön, jotta jär- jestelmän kate paranisi entisestään.
tietolinja 3/96 * 30.9.1996