Kansalliskirjaston historialinja



1809-1814	Gabriel Palander ›^ kirjastonhoitajana
1813	Fredrik Wilhelm Pipping ›^ varakirjastonhoitajaksi
1814-1845	Fredrik Wilhelm Pipping ›^ kirjastonhoitajana
		1815/1816	Kirjasto muuttaa akatemian uuteen rakennukseen, jonka olivat suunnitelleet C. C. Gjörwell ja Charles Bassi
1816-1827	Johan Jakob Tengström varakirjastonhoitajana

		1820	Keisarillinen määräys velvoittaa venäläiset kirjapainot luovuttamaan maksuttomasti painamansa kirjat Turun akatemialle
1825	Ehdotus Turun akatemian kirjaston ensimmäiseksi ohjesäännöksi ›^
		1827	Turun kaupungin palo, jossa myös akatemian kirjasto tuhoutuu kokoelmineen lähes täysin, ainoastaan lainassa olleet noin 800 nidettä pelastuvat. Aboica »
1828	Kirjasto siirretään Helsinkiin ›^ Helsingin yliopiston kirjaston vaiheita » Alexander Blomqvist varakirjastonhoitajaksi	1828	Venäjän sensuurilaissa velvoitetaan kaikki valtakunnan kirjapainot luovuttamaan kappale kutakin painotuotettaan myös Keisarilliselle Aleksanterin-Yliopistolle Helsingissä
		1828	Helsinkiin 1825 perustettu Julkinen kirjasto annetaan yliopistolle. Julkisen kirjaston perusta oli 1818 ostettu Mathias Caloniuksen (1738-1817) kirjasto; kirjastonhoitajana toimi Alexander Blomqvist
		1829	Suomen sensuuriasetuksessa määrätään Suomen kirjapainot lähettämään maan sensuuriviranomaiselle kolme vapaakappaletta kaikista painotuotteista tehtynä millä painomenetelmällä tahansa, sensuuri piti yhden julkaisun ja toiset luovutettiin Aleksanterin-Yliopistolle Helsinkiin ja Julkiselle kirjastolle Pietariin
		1829	Pietarin tiedeakatemian kirjalahjoitus ›^

		1832	Paul Alexandroffin lahjoitus ›^

1840	Alexander Blomqvistista Pippingin sijainen Sven Johan Backman varakirjastonhoitajaksi
		1841	Ministerivaltiosihteeri Robert Henrik Rehbinderin kirjasto yliopistolle (2 700 nidettä)
1843	Jakov Grot, yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori, ottaa hoitoonsa yliopiston venäläisen kirjaston ›^

1845-1848	Alexander Blomqvist ›^ kirjastonhoitajana	1845	Carl Ludwig Engelin suunnittelema rakennus otetaan käyttöön. Arkkitehtuuri »
1845	Carl Wilhelm Törnegren varakirjastonhoitajaksi	1845	Kotimainen kirjallisuus erotetaan omaksi Fennica-kokoelmakseen ›^
			Venäläinen kirjasto muuttaa yliopiston päärakennukseen ja venäläisiä kirjoja aletaan lainata myös kotiin
		1845	Blomqvistin laatima kirjaston ohjesääntö vahvistettiin 9/22.10.1845

1850-1860	Carl Wilhelm Törnegren ›^ kirjastonhoitajana
1861-1891	Sven Gabriel Elmgren varakirjastonhoitajana	1861	Kaasuvalo
1862-1864	Gustaf Edvard Ingelius ›^ kirjastonhoitajana
		1865	Säätyvaltiopäivien kokoonnuttua 1863 säädetään uusi asetus painovapaudesta sensuurimääräyksineen; Suomen kirjapainojen tuli lähettää neljä vapaakappaletta sensuuria hoitavalle painoylihallitukselle, joka piti yhden itsellään ja jakoi muut Aleksanterin-yliopiston kirjastolle Helsingissä sekä Pietarissa Julkiselle kirjastolle ja Tiedeakatemian kirjastolle ›^
1866-1871	Karl Collan ›^ kirjastonhoitajana
		1867	Asetus "painotoimen-asioista Suomenmaassa" tiukentaa sensuuria, mutta säilyttää vapaakappaleita koskevat pykälät muuttumattomina

1873-1912	Wilhelm Bolin ›^ kirjastonhoitajana
		1879-1881	Vesijohdot, keskuslämmitys
		1880-1881	Kirjaston salien kattojen koristelu ›^

		1893	Sähkövalo

		1902	A. E. Nordenskiöldin maantieteellisen ja kartografian historiallisen kirjaston osto »

		1906	Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema lisärakennus: Rotunda. Arkk itehtuuri »

1914-1930	Georg Schauman ›^ ylikirjastonhoitajana (kirjastonhoitajaksi 1914, vuodesta 1918 nimikkeellä ylikirjastonhoitaja)
		1915/1916	Viipurissa sijaitsevan Monrepos'n kartanon kirjasto deponoidaan Aleksanterin-Yliopistolle »
Ruotsin vallan aika		Itsenäisyyden aika

Linkistä lisätietoa tietoikkunassa ›^ \| Linkistä lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilla »
Sivun alkuun